Tulen työmatkoilta Kääriälän kotiimme usein hyvinkin myöhään. Jään tarkoituksella seisoskelemaan toviksi hiljaiselle pihamaalle. Katselen pimeällä tähtitaivaalle, kun on kirkasta. Kuuntelen metsän huminaa ja liikenteen vaimeaa kohinaa. Mietin vanhojen sukupolvien elämää tässä samassa pihapiirissä. Mieleeni nousevat Petri Laaksosen laulelma Täällä Pohjantähden alla ja samanniminen virsikin.  On hyvä kuulua johonkin suurempaan ja ikuisempaan.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden havumetsän keskellä ja peltojen reunassa. Metsät antavat mielen rauhaa ja sisäistä turvaa. Isä otti minut metsäreissuille opettaen metsäasioita. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kävelemme Otso ja minä omat metsämarssimme. On mukava kuljeskella metsissä, seurata metsän kasvua, hoitaa sitä ja istua nuotiolla. Suomea ei ole ilman metsiä.

Niin,ne pellot. Ne on raivattu miesvoimin. Ilman ruokaa omasta takaa ei ole itsenäistä kansakuntaa. Ja olisi se turvallista, jos saisimme energiankin pääasiassa kotimaasta.Olen kiitollinen vanhempieni huolenpidosta ja opetuksista. Yksinkertaiset elämänohjeet-ahkeruus ja rehellisyys – kantavat. Äiti neuvoi, ettei ole oikein aiheuttaa ongelmia toisille.  Isä oli sotiemme veteraani. Hänen sotakertomuksensa vakuutti, että mikään ei ole tärkeämpää kuin rauha.  Eleetön isänmaallisuus on parasta.

Koulunkäynnin portaat veivät meikäläisen ensin Iisalmen kaupunkiin ja sitten Helsinkiin. Monet nuoret Kirmankylältäkin lähtivät Ruotsiin leivän perässä. Tasa-arvoinen yhteiskunta nojaa koulunkäynnin tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Luokkayhteiskunta pysyy loitolla tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen voimalla.

Olen asunut Iisalmessa, Helsingissä ja uudelleen Iisalmessa. Olen käynyt kaikissa suomenkielisissä kunnissa, monissa useammankin kerran. Suomen voima tulee elävästä maaseudusta, pirteistä kirkonkylistä, mukavista pikkukaupungeista, vahvoista maakuntakaupungeista ja kukoistavasta pääkaupungista. Etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Se on niin, että biotalous tulee ryminällä.

Olemme onnistuneet säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se on verraton saavutus. Mutta yhteiskuntarauhakaan ei ole itsestään selvää. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ruokkivat rikkinäisyyttä ja turvattomuutta. Se, mikä on väärällä pohjalla, murtuu. Vain oikeudenmukaisuus kestää.

Olin kymmenvuotias kansakoululainen, kun lauloin luokkamme kuorossa itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandian. Se tuntui juhlavalta, vaikka Finlandian sisältöä ja taustaa ei silloin tuntenut. Jean Sibelius oli vain nimi. Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestään selvyys. Pieni maa selviää  maailman tyrskyissä vain keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä. Kannattaa kuunnella Finlandia useammankin kerran ja miettiä sen sanomaa nykysuomalaiselle.

Elämme täällä toisiamme varten.

nimmari_01

@JussiKarki Olet jäljillä. Vieremältä, ei Vieremästä. Kerroit joulukuusen myynnistä.

From Seppo Kääriäinen's Twitter via Twitter for iPad

TwitterFacebook

Savon Sanomat/ Kutsuvieras/ Presidentti ja Itä-Suomi/ 14.1.2018

Seppo Julkaisut

  Presidentin päätehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.   Meneillään olevassa presidenttikilpailussa keskustellaan näköjään kaikista asioista. Yllättävän vähän keskitytään vain ja nimenomaan presidentin päätehtävään. Presidentinvaaleistakin on tullut kaikkien asioiden vaalit. Toki ymmärrettävää on ehdokkaiden persoonan selvittely.   Presidenttikeskusteluista voisi päätellä, että presidentillä on myös päätösvaltaa laajasti yhteiskunnallisissa asioissa. Niinhän se ei ole.   Presidentti Koivisto aloitti presidentin sisäpoliittisten ...

Töllötin-lehti/4.1.2018, Tammikuu 2018 ja 1918

Seppo Julkaisut

  Suomen kansa käy presidentinvaaleihin 28. tammikuuta. Jos kukaan ehdokkaista ei saa enemmistöä annetuista äänistä, toinen äänestyskierros pidetään 11.2.2018.   Vaalityö pääsi hyvään vauhtiin vanhan vuoden puolella. Pidän selvänä, että ehdokkaiden puheet kovenevat ja väittelyt varsinkin televisiossa kuumentuvat.   Vaalien tavoite on valita vahva ja luotettava presidentti johtamaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja katsomaan päältä myös Suomen yleistä kurssia. Sisäpolitiikka ...

Savon Sanomat/ Karjalainen/ 3.1.2018, Itse kukin kohdastamme

Seppo Julkaisut

  Presidentti Niinistön tämänkertaista uudenvuodenpuhetta odotettiin osin senkin takia, että hän on ehdokas uudelle kaudelle. Palomuuri kesti.   Niinistön maanantainen puhe oli arvopohjainen katsaus Suomen ja koko ihmiskunnan näkymiin: historiasta tulevaisuuteen, Suomesta maailmalle. Haettiin yhteisyyttä, vähän varoiteltiinkin, korostettiin ymmärrystä ja vastuullisuutta.   Vuosi 1917 oli parasta, vuosi 1918 puolestaan pahinta. ”Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa”, on oivallinen opastus traagisen sisällissodan ...