Tulen työmatkoilta Kääriälän kotiimme usein hyvinkin myöhään. Jään tarkoituksella seisoskelemaan toviksi hiljaiselle pihamaalle. Katselen pimeällä tähtitaivaalle, kun on kirkasta. Kuuntelen metsän huminaa ja liikenteen vaimeaa kohinaa. Mietin vanhojen sukupolvien elämää tässä samassa pihapiirissä. Mieleeni nousevat Petri Laaksosen laulelma Täällä Pohjantähden alla ja samanniminen virsikin.  On hyvä kuulua johonkin suurempaan ja ikuisempaan.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden havumetsän keskellä ja peltojen reunassa. Metsät antavat mielen rauhaa ja sisäistä turvaa. Isä otti minut metsäreissuille opettaen metsäasioita. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kävelemme Otso ja minä omat metsämarssimme. On mukava kuljeskella metsissä, seurata metsän kasvua, hoitaa sitä ja istua nuotiolla. Suomea ei ole ilman metsiä.

Niin,ne pellot. Ne on raivattu miesvoimin. Ilman ruokaa omasta takaa ei ole itsenäistä kansakuntaa. Ja olisi se turvallista, jos saisimme energiankin pääasiassa kotimaasta.Olen kiitollinen vanhempieni huolenpidosta ja opetuksista. Yksinkertaiset elämänohjeet-ahkeruus ja rehellisyys – kantavat. Äiti neuvoi, ettei ole oikein aiheuttaa ongelmia toisille.  Isä oli sotiemme veteraani. Hänen sotakertomuksensa vakuutti, että mikään ei ole tärkeämpää kuin rauha.  Eleetön isänmaallisuus on parasta.

Koulunkäynnin portaat veivät meikäläisen ensin Iisalmen kaupunkiin ja sitten Helsinkiin. Monet nuoret Kirmankylältäkin lähtivät Ruotsiin leivän perässä. Tasa-arvoinen yhteiskunta nojaa koulunkäynnin tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Luokkayhteiskunta pysyy loitolla tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen voimalla.

Olen asunut Iisalmessa, Helsingissä ja uudelleen Iisalmessa. Olen käynyt kaikissa suomenkielisissä kunnissa, monissa useammankin kerran. Suomen voima tulee elävästä maaseudusta, pirteistä kirkonkylistä, mukavista pikkukaupungeista, vahvoista maakuntakaupungeista ja kukoistavasta pääkaupungista. Etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Se on niin, että biotalous tulee ryminällä.

Olemme onnistuneet säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se on verraton saavutus. Mutta yhteiskuntarauhakaan ei ole itsestään selvää. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ruokkivat rikkinäisyyttä ja turvattomuutta. Se, mikä on väärällä pohjalla, murtuu. Vain oikeudenmukaisuus kestää.

Olin kymmenvuotias kansakoululainen, kun lauloin luokkamme kuorossa itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandian. Se tuntui juhlavalta, vaikka Finlandian sisältöä ja taustaa ei silloin tuntenut. Jean Sibelius oli vain nimi. Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestään selvyys. Pieni maa selviää  maailman tyrskyissä vain keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä. Kannattaa kuunnella Finlandia useammankin kerran ja miettiä sen sanomaa nykysuomalaiselle.

Elämme täällä toisiamme varten.

nimmari_01

@yleuutiset Kenraalimajuri Kilpiällä viisas analyysi rauhaan pyrkimisestä:diplomatia,paikallinen väki ja tarvittaessa aseellista voimaa.

From Seppo Kääriäinen's Twitter via Twitter for iPad

TwitterFacebook

Suomenmaa 30.11.2016

Seppo Julkaisut

Yhteistyötahtoa kysytään   Suomessa kysytään seuraavan 10-15 vuoden aikana puolueiden yhteistyökykyjä enemmän kuin aikoihin.   Tähän päätelmään tulee, kun katsoo ilman puoluesilmälaseja ympärilleen, vaikka Sipilän hallitus onnistuisikin ohjelmansa toteuttamisessa, kuten tietysti toivomme.   Työllisyysasteen nostaminen 72:een vaatii uusia tekoja, mutta uudeksi tavoitteeksi sen jälkeen on pantava pohjoismaiden taso; yli 75 prosentin on päästävä.   Pääministeri on median mukaan pyytänyt professori ...

Kutsuvieras/ Savon sanomat 20.11.2016: Rauhan lähettiläät

Seppo Julkaisut

  Joulukuun alussa tulee kuluneeksi 60 vuotta Suomen rauhanturvatoiminnan startista.   Presidentti Urho Kekkonen puolustusvoimien ylipäällikkönä tarkasti 8.12.1956 rauhanturvatehtäviin valmistautuneen komppanian Kaartin kasarmin pihalla Helsingissä pitäen myös puheen suomalaisille sotilaille.   Suomi oli liittynyt vuonna 1955 Pohjoismaiden Neuvostoon ja Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, siis kymmenen vuotta Lapin sodan päättymisen jälkeen.   Kekkosen päätös merkitsi puolueettoman Suomen ulkopolitiikan avartumista kansainväliseen suuntaan sotienjälkeisen ...

Töllötin 17.11.2016 Vielä Trumpista

Seppo Julkaisut

Trumpin käsittämättömiltä tuntuneisiin puheisiin suhtauduttiin ennen vaaleja niin, että kai se Clinton sittenkin voittaa ja että ei Trump kerta kaikkiaan voi tulla maailman mahtavimman presidentiksi. Vaalitulos löi lähes kaikki Atlantin tällä puolella ällikällä.   Olihan Trump tehnyt jo merkittävän aluevaltauksen, kun oli voittanut republikaanien presidenttiehdokkuuden puolueen johdon tahdon vastaisesti. Eikä hän saanut puolueensa johtohahmoilta tukea vaalitaistelussa.   Yhdysvalloissa syksyn mittaan ...