Tulen työmatkoilta Kääriälän kotiimme usein hyvinkin myöhään. Jään tarkoituksella seisoskelemaan toviksi hiljaiselle pihamaalle. Katselen pimeällä tähtitaivaalle, kun on kirkasta. Kuuntelen metsän huminaa ja liikenteen vaimeaa kohinaa. Mietin vanhojen sukupolvien elämää tässä samassa pihapiirissä. Mieleeni nousevat Petri Laaksosen laulelma Täällä Pohjantähden alla ja samanniminen virsikin.  On hyvä kuulua johonkin suurempaan ja ikuisempaan.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden havumetsän keskellä ja peltojen reunassa. Metsät antavat mielen rauhaa ja sisäistä turvaa. Isä otti minut metsäreissuille opettaen metsäasioita. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kävelemme Otso ja minä omat metsämarssimme. On mukava kuljeskella metsissä, seurata metsän kasvua, hoitaa sitä ja istua nuotiolla. Suomea ei ole ilman metsiä.

Niin,ne pellot. Ne on raivattu miesvoimin. Ilman ruokaa omasta takaa ei ole itsenäistä kansakuntaa. Ja olisi se turvallista, jos saisimme energiankin pääasiassa kotimaasta.Olen kiitollinen vanhempieni huolenpidosta ja opetuksista. Yksinkertaiset elämänohjeet-ahkeruus ja rehellisyys – kantavat. Äiti neuvoi, ettei ole oikein aiheuttaa ongelmia toisille.  Isä oli sotiemme veteraani. Hänen sotakertomuksensa vakuutti, että mikään ei ole tärkeämpää kuin rauha.  Eleetön isänmaallisuus on parasta.

Koulunkäynnin portaat veivät meikäläisen ensin Iisalmen kaupunkiin ja sitten Helsinkiin. Monet nuoret Kirmankylältäkin lähtivät Ruotsiin leivän perässä. Tasa-arvoinen yhteiskunta nojaa koulunkäynnin tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Luokkayhteiskunta pysyy loitolla tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen voimalla.

Olen asunut Iisalmessa, Helsingissä ja uudelleen Iisalmessa. Olen käynyt kaikissa suomenkielisissä kunnissa, monissa useammankin kerran. Suomen voima tulee elävästä maaseudusta, pirteistä kirkonkylistä, mukavista pikkukaupungeista, vahvoista maakuntakaupungeista ja kukoistavasta pääkaupungista. Etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Se on niin, että biotalous tulee ryminällä.

Olemme onnistuneet säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se on verraton saavutus. Mutta yhteiskuntarauhakaan ei ole itsestään selvää. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ruokkivat rikkinäisyyttä ja turvattomuutta. Se, mikä on väärällä pohjalla, murtuu. Vain oikeudenmukaisuus kestää.

Olin kymmenvuotias kansakoululainen, kun lauloin luokkamme kuorossa itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandian. Se tuntui juhlavalta, vaikka Finlandian sisältöä ja taustaa ei silloin tuntenut. Jean Sibelius oli vain nimi. Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestään selvyys. Pieni maa selviää  maailman tyrskyissä vain keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä. Kannattaa kuunnella Finlandia useammankin kerran ja miettiä sen sanomaa nykysuomalaiselle.

Elämme täällä toisiamme varten.

nimmari_01

Juhannusaatto. Pihlajat kukassa. Niittyleinikit valtoimenaan. Lenkillä mietittyä: Oraat tarttis vettä, ihmiset ei- kumpi parempi ?

From Seppo Kääriäinen's Twitter via Twitter for iPad

TwitterFacebook

Töllötin-lehti 1.6.2017, Koivisto jätti syvät jäljet

Seppo Julkaisut

  Helatorstaina haudan lepoon siunatusta presidentti Mauno Koivistosta on näinä päivinä sanottu lähes kaikki mahdollinen.   Koivisto muistetaan eittämättä kahdesta isosta asiasta. Ensinnäkin hän teki – tai ainakin aloitti –  uusjaon sisäpoliittisessa vallankäytössä eduskunnan hyväksi ja presidentin ”tappioksi”.   Presidentinkausien rajoittaminen, presidentin vaalitavan muutos lopulta suoraksi kansanvaaliksi ja eduskunnan hajoitusoikeuden jakaminen pääministerin ja presidentin kesken merkitsivät huikeaa vallankäytön parlamentarisointia.   ...

Kutsuvieras, Savon Sanomat28.5.2017, Koivisto, Kekkonen jame

Seppo Julkaisut

  Presidentti Mauno Koiviston ulkopolitiikasta on näinä aikoina kirjoitettu analyyseja eikä se arviointi hevin lopu.   Niin se on ollut Urho Kekkosenkin jälkihistoriassa. Hänen kuolemastaan on kulunut yli 30 vuotta, mutta kirjoja ja kirjoituksia väsätään vuosi toisensa perään.   Valtiollisten johtajien päätehtävää, ulkopolitiikkaa ja sen tuloksia, on kohtuullista katsoa ensisijaisesti kulloistenkin historiallisten olosuhteiden valossa ja vasta toissijaisesti tämän päivän mittatikulla. ...

Suomenmaa 16.5.2017, ¨Pysyä hengissä¨

Seppo Julkaisut

  ”Pysyä hengissä”   Mauno Koivisto vastasi kirjansa ”Venäjän idea” julkistamistilaisuudessa Moskovassa vuonna 2002 toimittajan kysymykseen Suomen ideasta venäjäksi yhdellä sanalla ”pysyä hengissä”.   Suomalaiset ovat valinneet kunkin ajan vaatimuksiin parhaiten sopivan presidentin. Sellainen valinta oli Mauno Koivisto vuonna 1982. Luulen kyllä, että ajatus Koivistosta presidenttinä Urho Kekkosen jälkeen oli muhinut suomalaisten mielissä viimeistään 1970-luvun lopulta alkaen. Asettuminen vuoden 1981 ...