Tulen työmatkoilta Kääriälän kotiimme usein hyvinkin myöhään. Jään tarkoituksella seisoskelemaan toviksi hiljaiselle pihamaalle. Katselen pimeällä tähtitaivaalle, kun on kirkasta. Kuuntelen metsän huminaa ja liikenteen vaimeaa kohinaa. Mietin vanhojen sukupolvien elämää tässä samassa pihapiirissä. Mieleeni nousevat Petri Laaksosen laulelma Täällä Pohjantähden alla ja samanniminen virsikin.  On hyvä kuulua johonkin suurempaan ja ikuisempaan.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden havumetsän keskellä ja peltojen reunassa. Metsät antavat mielen rauhaa ja sisäistä turvaa. Isä otti minut metsäreissuille opettaen metsäasioita. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kävelemme Otso ja minä omat metsämarssimme. On mukava kuljeskella metsissä, seurata metsän kasvua, hoitaa sitä ja istua nuotiolla. Suomea ei ole ilman metsiä.

Niin,ne pellot. Ne on raivattu miesvoimin. Ilman ruokaa omasta takaa ei ole itsenäistä kansakuntaa. Ja olisi se turvallista, jos saisimme energiankin pääasiassa kotimaasta.Olen kiitollinen vanhempieni huolenpidosta ja opetuksista. Yksinkertaiset elämänohjeet-ahkeruus ja rehellisyys – kantavat. Äiti neuvoi, ettei ole oikein aiheuttaa ongelmia toisille.  Isä oli sotiemme veteraani. Hänen sotakertomuksensa vakuutti, että mikään ei ole tärkeämpää kuin rauha.  Eleetön isänmaallisuus on parasta.

Koulunkäynnin portaat veivät meikäläisen ensin Iisalmen kaupunkiin ja sitten Helsinkiin. Monet nuoret Kirmankylältäkin lähtivät Ruotsiin leivän perässä. Tasa-arvoinen yhteiskunta nojaa koulunkäynnin tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Luokkayhteiskunta pysyy loitolla tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen voimalla.

Olen asunut Iisalmessa, Helsingissä ja uudelleen Iisalmessa. Olen käynyt kaikissa suomenkielisissä kunnissa, monissa useammankin kerran. Suomen voima tulee elävästä maaseudusta, pirteistä kirkonkylistä, mukavista pikkukaupungeista, vahvoista maakuntakaupungeista ja kukoistavasta pääkaupungista. Etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Se on niin, että biotalous tulee ryminällä.

Olemme onnistuneet säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se on verraton saavutus. Mutta yhteiskuntarauhakaan ei ole itsestään selvää. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ruokkivat rikkinäisyyttä ja turvattomuutta. Se, mikä on väärällä pohjalla, murtuu. Vain oikeudenmukaisuus kestää.

Olin kymmenvuotias kansakoululainen, kun lauloin luokkamme kuorossa itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandian. Se tuntui juhlavalta, vaikka Finlandian sisältöä ja taustaa ei silloin tuntenut. Jean Sibelius oli vain nimi. Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestään selvyys. Pieni maa selviää  maailman tyrskyissä vain keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä. Kannattaa kuunnella Finlandia useammankin kerran ja miettiä sen sanomaa nykysuomalaiselle.

Elämme täällä toisiamme varten.

nimmari_01

Kotiin.Helmikuun pakkasilta: kuu ja tähdet.On pakkasta.Ei hätää, pihkaklapit rätisevät uuneissa. "Täällä Pohjantähden alla on mun kotomaani"

From Seppo Kääriäinen's Twitter via Twitter for iPad

TwitterFacebook

Kutsuvieras 18.2.2018/ Savon Sanomat/ Kodinhoitotuki

Seppo Julkaisut

  Sipilän hallituksen kähinä perhevapaauudistuksesta päättyi ainakin toistaiseksi maanantai- iltana kolmen hallituspuolueen puheenjohtajan samansanaisiin twiitteihin: ”Perhevapaauudistusta ei toteuteta tällä vaalikaudella. Yhteistä mallia ei valitettavasti löytynyt.”   Tuo yhteisilmoitus palautti mieleeni periaatteellisen sovinnon päivähoidosta ja lasten kotihoidontuesta 34 vuotta sitten vuonna 1984.   Sorsan hallituksen sosiaali- ja terveysministerit Eeva Kuuskoski- Vikatmaa (kesk) ja Vappu Taipale (sdp) olivat ajautuneet ratkaisemattomaan ristiriitaan lasten ...

Töllötin-Lehti, 1.2.2018/ Iso voitto, isompi vastuu

Seppo Julkaisut

  Sauli Niinistön voitto oli odotettu, mutta poikkeuksellinen ylivoimaisuus yllätti.   Kysytään, miten tällainen tulos on mahdollista. Vastausta ei kannata etsiä kaukaa. Luonnollisin vastaus on yleensä paras.   Niinistö on useimpien mielestä hoitanut pestinsä hyvin, jonka takia äänestäjien luonnollinen reaktio oli antaa toinen kausi etenkin, kun Niinistö sitä halusi.   Luulenpa, että vaalien lopputulos oli ratkaistu jo ennen kuin varsinainen ...

Suomenmaa/Vuosi 1918

Seppo Julkaisut

  Itsenäisyyden juhlavuodesta on siirrytty toisenlaisiin tunnelmiin. Sadan vuoden takainen sisällissota kauheuksineen keskusteluttaa.   Vuosi 1918 oli esillä niin presidentin kuin pääministerinkin uudenvuoden puheissa. Presidenttiehdokkaat ovat joutuneet vastaamaan sisällissotakysymyksiin, tosin aika pintapuolisesti.   Vuoden 1918 välienselvittelyn ja valtataistelun monimutkaisuutta kuvaa yksin se, että sodalla on monta nimeä. Yhtä kaikkien hyväksymää nimeä ei ole.   Useimmat ovat kallistuneet sisällissota- nimen kannalle. ...