Tulen työmatkoilta Kääriälän kotiimme usein hyvinkin myöhään. Jään tarkoituksella seisoskelemaan toviksi hiljaiselle pihamaalle. Katselen pimeällä tähtitaivaalle, kun on kirkasta. Kuuntelen metsän huminaa ja liikenteen vaimeaa kohinaa. Mietin vanhojen sukupolvien elämää tässä samassa pihapiirissä. Mieleeni nousevat Petri Laaksosen laulelma Täällä Pohjantähden alla ja samanniminen virsikin.  On hyvä kuulua johonkin suurempaan ja ikuisempaan.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden havumetsän keskellä ja peltojen reunassa. Metsät antavat mielen rauhaa ja sisäistä turvaa. Isä otti minut metsäreissuille opettaen metsäasioita. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kävelemme Otso ja minä omat metsämarssimme. On mukava kuljeskella metsissä, seurata metsän kasvua, hoitaa sitä ja istua nuotiolla. Suomea ei ole ilman metsiä.

Niin,ne pellot. Ne on raivattu miesvoimin. Ilman ruokaa omasta takaa ei ole itsenäistä kansakuntaa. Ja olisi se turvallista, jos saisimme energiankin pääasiassa kotimaasta.Olen kiitollinen vanhempieni huolenpidosta ja opetuksista. Yksinkertaiset elämänohjeet-ahkeruus ja rehellisyys – kantavat. Äiti neuvoi, ettei ole oikein aiheuttaa ongelmia toisille.  Isä oli sotiemme veteraani. Hänen sotakertomuksensa vakuutti, että mikään ei ole tärkeämpää kuin rauha.  Eleetön isänmaallisuus on parasta.

Koulunkäynnin portaat veivät meikäläisen ensin Iisalmen kaupunkiin ja sitten Helsinkiin. Monet nuoret Kirmankylältäkin lähtivät Ruotsiin leivän perässä. Tasa-arvoinen yhteiskunta nojaa koulunkäynnin tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Luokkayhteiskunta pysyy loitolla tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen voimalla.

Olen asunut Iisalmessa, Helsingissä ja uudelleen Iisalmessa. Olen käynyt kaikissa suomenkielisissä kunnissa, monissa useammankin kerran. Suomen voima tulee elävästä maaseudusta, pirteistä kirkonkylistä, mukavista pikkukaupungeista, vahvoista maakuntakaupungeista ja kukoistavasta pääkaupungista. Etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Se on niin, että biotalous tulee ryminällä.

Olemme onnistuneet säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se on verraton saavutus. Mutta yhteiskuntarauhakaan ei ole itsestään selvää. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ruokkivat rikkinäisyyttä ja turvattomuutta. Se, mikä on väärällä pohjalla, murtuu. Vain oikeudenmukaisuus kestää.

Olin kymmenvuotias kansakoululainen, kun lauloin luokkamme kuorossa itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandian. Se tuntui juhlavalta, vaikka Finlandian sisältöä ja taustaa ei silloin tuntenut. Jean Sibelius oli vain nimi. Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestään selvyys. Pieni maa selviää  maailman tyrskyissä vain keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä. Kannattaa kuunnella Finlandia useammankin kerran ja miettiä sen sanomaa nykysuomalaiselle.

Elämme täällä toisiamme varten.

nimmari_01

@JussiKarki Osittain totta. Odotahan, kun saadaan Siilinjärvi- Iisalmi moottoritieksi. Iisalmi- Kajjaani on ok. Mukavaa Juhannusta.

From Seppo Kääriäinen's Twitter via Twitter for iPad

TwitterFacebook

Kutsuvieras/Savon Sanomat 10.6.2018, Neljä pilaria

Seppo Julkaisut

  ”Suomalaiset eivät tue Nato- jäsenyyttä ja minä olen suomalainen”, vastasi presidentti Niinistö Financial Times`n toimittajan kysymykseen viime viikonvaihteessa.   Hän jatkoi Nato- suhteesta: ”Nato- kortti on parempi pitää kädessä kuin pelata.” Kiteytys on sukua presidentti Koiviston puheelle pienen maan tarvitsemasta ”kansallisesta liikkumatilasta”.   Sanoilla on merkitystä varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. On välttämätöntä määritellä julkisuudessa riittävän usein turvallisuuspolitiikkamme perusteet. On ...

Töllötin-lehti 31.5.2018, Iisalmen tienoo Narinkkatorilla

Seppo Julkaisut

  Iisalmi ympäristöineen pistäytyi esittäytymässä viime viikon keskiviikkona Helsingin Narinkkatorilla, keskellä pääkaupunkia.     Alueiden kuten Iisalmen seutukunnan kuva muodostuu yrityksistä, henkilöistä, tapahtumista ja historiastakin.   Yritykset esittäytyivät pääkaupunkiseutulaisille Ponssen ja Juha Vidgrenin johdolla.   Irvileuat ja vähättelijät kysyvät, mitä näytettävää Iisalmen tienoolla muille on. Kyllä on. Onhan se myönteisen erikoista, että yrityksillä on tätä nykyä niin kova veto, että ...

Suomenmaa 26.5.2018/ Punavihreää hersytellään

Seppo Julkaisut

  Tulevista hallituspohjista hersytellään keskustelua. Ruotsin malliseen blokkimuotoon ei näy olevan vetoa eikä vähemmistöhallituksia pidetä suotavana muutoin kuin viimeisenä mahdollisuutena.   Neljä- viisi eriväristä hallitusrunkoa on tuotu esille.   Ensinnä uusin; demariedustajat Sanna Marin ja Erkki Tuomioja sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ovat liputtaneet punavihreän hallituspohjan ja -politiikan puolesta. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ei ole sulkenut pois demareiden, vasemmistoliiton ja ...