Tulen työmatkoilta Kääriälän kotiimme usein hyvinkin myöhään. Jään tarkoituksella seisoskelemaan toviksi hiljaiselle pihamaalle. Katselen pimeällä tähtitaivaalle, kun on kirkasta. Kuuntelen metsän huminaa ja liikenteen vaimeaa kohinaa. Mietin vanhojen sukupolvien elämää tässä samassa pihapiirissä. Mieleeni nousevat Petri Laaksosen laulelma Täällä Pohjantähden alla ja samanniminen virsikin.  On hyvä kuulua johonkin suurempaan ja ikuisempaan.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden havumetsän keskellä ja peltojen reunassa. Metsät antavat mielen rauhaa ja sisäistä turvaa. Isä otti minut metsäreissuille opettaen metsäasioita. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kävelemme Otso ja minä omat metsämarssimme. On mukava kuljeskella metsissä, seurata metsän kasvua, hoitaa sitä ja istua nuotiolla. Suomea ei ole ilman metsiä.

Niin,ne pellot. Ne on raivattu miesvoimin. Ilman ruokaa omasta takaa ei ole itsenäistä kansakuntaa. Ja olisi se turvallista, jos saisimme energiankin pääasiassa kotimaasta.Olen kiitollinen vanhempieni huolenpidosta ja opetuksista. Yksinkertaiset elämänohjeet-ahkeruus ja rehellisyys – kantavat. Äiti neuvoi, ettei ole oikein aiheuttaa ongelmia toisille.  Isä oli sotiemme veteraani. Hänen sotakertomuksensa vakuutti, että mikään ei ole tärkeämpää kuin rauha.  Eleetön isänmaallisuus on parasta.

Koulunkäynnin portaat veivät meikäläisen ensin Iisalmen kaupunkiin ja sitten Helsinkiin. Monet nuoret Kirmankylältäkin lähtivät Ruotsiin leivän perässä. Tasa-arvoinen yhteiskunta nojaa koulunkäynnin tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Luokkayhteiskunta pysyy loitolla tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen voimalla.

Olen asunut Iisalmessa, Helsingissä ja uudelleen Iisalmessa. Olen käynyt kaikissa suomenkielisissä kunnissa, monissa useammankin kerran. Suomen voima tulee elävästä maaseudusta, pirteistä kirkonkylistä, mukavista pikkukaupungeista, vahvoista maakuntakaupungeista ja kukoistavasta pääkaupungista. Etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Se on niin, että biotalous tulee ryminällä.

Olemme onnistuneet säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se on verraton saavutus. Mutta yhteiskuntarauhakaan ei ole itsestään selvää. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ruokkivat rikkinäisyyttä ja turvattomuutta. Se, mikä on väärällä pohjalla, murtuu. Vain oikeudenmukaisuus kestää.

Olin kymmenvuotias kansakoululainen, kun lauloin luokkamme kuorossa itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandian. Se tuntui juhlavalta, vaikka Finlandian sisältöä ja taustaa ei silloin tuntenut. Jean Sibelius oli vain nimi. Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestään selvyys. Pieni maa selviää  maailman tyrskyissä vain keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä. Kannattaa kuunnella Finlandia useammankin kerran ja miettiä sen sanomaa nykysuomalaiselle.

Elämme täällä toisiamme varten.

nimmari_01

Metsäteollisuuden ja Paperiliiton kikysopimus on juuri sitä, mitä Minna Helle eilen toivoi viitatessaan lätkäjoukkueen asenteeseen.

From Seppo Kääriäinen's Twitter via Twitter for iPad

TwitterFacebook

Eduskunnasta kolumni/ Sipilän arkkitehtuuria/ Savon Sanomat/Karjalainen 18.5.2016

Seppo Julkaisut

  > Pääministeri nosti yhteiskuntavastuun päivitetyn valtion omistajapolitiikan perusarvoksi. Se tarkoittaa esimerkillisen henkilöstöpolitiikan lisäksi jyrkkää ”eitä” veroparatiiseille: verot on maksettava sinne, missä tulos tehdään. > > Valtionyhtiöt ovat taloutemme kivijalkaa: niiden yhteenlaskettu arvo on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Euroopan suurin. > > Hallitus tuo ajantasaistetulla linjauksella omistajapolitiikkansa tähän aikaan. Täysin väärä väite on, että se tarkoittaa yhteisen omaisuuden panemista lihoiksi.  Nyt tehdään ...

Kutsuvieras Savon Sanomat 15.5.2016- Suomi ja Yhdysvallat

Seppo Julkaisut

  Männä viikolla on tapahtunut Suomen ja Yhdysvaltain välisissä suhteissa: Niinistön vierailu ja ”kohuharjoituksia”.   Presidentti Niinistö vieraili yhdessä Pohjoismaiden pääministerien kanssa presidentti Obaman puheilla perjantaina Valkoisessa talossa.   Karjalan Lennoston hoteissa Rissalassa puolestaan alkoivat pari viikon mittaiset ilmavoimien yhteiset harjoitukset. Nämäkin harjoitukset ovat johdonmukaista seurausta 1990- luvun alkupuolella tehdyistä Hornet-hankinnoista, joita voi pitää merkkipyykkinä Suomen ja Yhdysvaltain sotilaallisessa yhteistyössä. ...

Töllötin-lehti 6.5.2016: Natoon vaiko ei?

Seppo Julkaisut

  Vappuna puhuttiin toreilla kaiken muun seassa Natosta. Kimmokkeena on hallituksen tilaama selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle.   Neljän viisaan – kahden suomalaisen, yhden ruotsalaisen ja yhden ranskalaisen – tekemä selvitys valmistui aikataulussa. Se ei suositellut jäsenyyttä eikä muutakaan. Ehdotuksia ei toki pyydettykään.  Selvitys on kelpo työ. Kannattaa lukea.   Selvityksen perusjohtopäätöksiä on Suomen ja Ruotsin koordinoitu toiminta myös jäsenyyskysymyksessä. ...