Tulen työmatkoilta Kääriälän kotiimme usein hyvinkin myöhään. Jään tarkoituksella seisoskelemaan toviksi hiljaiselle pihamaalle. Katselen pimeällä tähtitaivaalle, kun on kirkasta. Kuuntelen metsän huminaa ja liikenteen vaimeaa kohinaa. Mietin vanhojen sukupolvien elämää tässä samassa pihapiirissä. Mieleeni nousevat Petri Laaksosen laulelma Täällä Pohjantähden alla ja samanniminen virsikin.  On hyvä kuulua johonkin suurempaan ja ikuisempaan.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden havumetsän keskellä ja peltojen reunassa. Metsät antavat mielen rauhaa ja sisäistä turvaa. Isä otti minut metsäreissuille opettaen metsäasioita. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kävelemme Otso ja minä omat metsämarssimme. On mukava kuljeskella metsissä, seurata metsän kasvua, hoitaa sitä ja istua nuotiolla. Suomea ei ole ilman metsiä.

Niin,ne pellot. Ne on raivattu miesvoimin. Ilman ruokaa omasta takaa ei ole itsenäistä kansakuntaa. Ja olisi se turvallista, jos saisimme energiankin pääasiassa kotimaasta.Olen kiitollinen vanhempieni huolenpidosta ja opetuksista. Yksinkertaiset elämänohjeet-ahkeruus ja rehellisyys – kantavat. Äiti neuvoi, ettei ole oikein aiheuttaa ongelmia toisille.  Isä oli sotiemme veteraani. Hänen sotakertomuksensa vakuutti, että mikään ei ole tärkeämpää kuin rauha.  Eleetön isänmaallisuus on parasta.

Koulunkäynnin portaat veivät meikäläisen ensin Iisalmen kaupunkiin ja sitten Helsinkiin. Monet nuoret Kirmankylältäkin lähtivät Ruotsiin leivän perässä. Tasa-arvoinen yhteiskunta nojaa koulunkäynnin tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Luokkayhteiskunta pysyy loitolla tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen voimalla.

Olen asunut Iisalmessa, Helsingissä ja uudelleen Iisalmessa. Olen käynyt kaikissa suomenkielisissä kunnissa, monissa useammankin kerran. Suomen voima tulee elävästä maaseudusta, pirteistä kirkonkylistä, mukavista pikkukaupungeista, vahvoista maakuntakaupungeista ja kukoistavasta pääkaupungista. Etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Se on niin, että biotalous tulee ryminällä.

Olemme onnistuneet säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se on verraton saavutus. Mutta yhteiskuntarauhakaan ei ole itsestään selvää. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ruokkivat rikkinäisyyttä ja turvattomuutta. Se, mikä on väärällä pohjalla, murtuu. Vain oikeudenmukaisuus kestää.

Olin kymmenvuotias kansakoululainen, kun lauloin luokkamme kuorossa itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandian. Se tuntui juhlavalta, vaikka Finlandian sisältöä ja taustaa ei silloin tuntenut. Jean Sibelius oli vain nimi. Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestään selvyys. Pieni maa selviää  maailman tyrskyissä vain keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä. Kannattaa kuunnella Finlandia useammankin kerran ja miettiä sen sanomaa nykysuomalaiselle.

Elämme täällä toisiamme varten.

nimmari_01

@JariRauhamki Oisko kohallaan panna "elämänkerta" tiukasti lainausmerkkien sisään.

From Seppo Kääriäinen's Twitter via Twitter for iPad

TwitterFacebook

Savon Sanomat/ Kutsuvieras 17.9.2017, Sotaa harjoitellaan

Seppo Julkaisut

  Sotakoneet kolisevat Itämeren alueella. Kysymys on kolmesta suuresta yhtäaikaisesta sotaharjoituksesta maalla, merellä ja ilmassa.   Venäjän ja lännen sotaharjoituksia seurataan tarkoin: niin soditaan sodassa kuin harjoitellaan rauhan aikana. Jalkeilla on kymmeniä tuhansia sotilaita, ellei enemmänkin.    Eniten huomiota on saanut Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad 2017- harjoitus.  Venäjän kiertävässä suurharjoitussysteemissä Zapad toteutetaan joka neljäs vuosi.   Venäjä on ilmoittanut ...

Alueellinen murros/ Savon Sanomat/ Karjalainen

Seppo Julkaisut

    Ylen toimittaja Pasi Peiponen hätkähdytti savolaisia männä viikolla kysymällä, ovatko Iisalmi ja Tuusniemi osa Suomea.   Jo aiemmin Helsingin Sanomien toimittaja Juha Akkanen ruoti räväkästi alueellista kahtiajakoa Itä- ja Kaakkois- Suomen kaupunkien ankeiden näkymien valossa.   Tohtori Timo Aro havainnollistaa kartoilla lähes viikottain alueellisen väestökehityksen tosiasioita: Suomi kaupungistuu, keskittyy ja tyhjentyy.   Kaupungistuminen ja keskittyminen jylläävät maailmanlaajuisesti, Suomessa ...

Suomenmaa 8.9.2017, Kahtiajaosta tasapainoon

Seppo Julkaisut

Jot­kut ku­vaa­vat po­liit­ti­sen ken­tän olen­nai­sia muu­tok­sia ”man­ner­laat­to­jen liik­kee­nä”. Ai­na­kin ke­sän gal­lu­pit vii­mei­sin­tä­kin myö­ten oi­rei­le­vat po­liit­tis­ten man­ner­laat­to­jen tä­ri­nää. Kes­kus­ta on me­net­tä­nyt suo­si­o­mit­tauk­ses­sa yk­kös­pai­kan ko­koo­muk­sel­le. Vih­re­ät ovat pon­nah­ta­neet kär­ki­jouk­koon. Soi­nin puo­lue on ha­jon­nut, ja Hal­la-ahon pe­rus­suo­ma­lai­set ovat nous­seet yli 10 pro­sent­tiin. De­ma­rit ovat suu­ris­sa vai­keuk­sis­sa. Taus­tal­la ku­hi­see muu­ten­kin. Hel­sin­gin uu­si por­mes­ta­ri Jan Va­paa­vuo­ri on pu­hu­nut voi­mal­li­ses­ti kuu­den suu­rim­man kau­pun­gin yh­teis­työs­tä (six-pack) ja ...