Tulen työmatkoilta Kääriälän kotiimme usein hyvinkin myöhään. Jään tarkoituksella seisoskelemaan toviksi hiljaiselle pihamaalle. Katselen pimeällä tähtitaivaalle, kun on kirkasta. Kuuntelen metsän huminaa ja liikenteen vaimeaa kohinaa. Mietin vanhojen sukupolvien elämää tässä samassa pihapiirissä. Mieleeni nousevat Petri Laaksosen laulelma Täällä Pohjantähden alla ja samanniminen virsikin.  On hyvä kuulua johonkin suurempaan ja ikuisempaan.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden havumetsän keskellä ja peltojen reunassa. Metsät antavat mielen rauhaa ja sisäistä turvaa. Isä otti minut metsäreissuille opettaen metsäasioita. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kävelemme Otso ja minä omat metsämarssimme. On mukava kuljeskella metsissä, seurata metsän kasvua, hoitaa sitä ja istua nuotiolla. Suomea ei ole ilman metsiä.

Niin,ne pellot. Ne on raivattu miesvoimin. Ilman ruokaa omasta takaa ei ole itsenäistä kansakuntaa. Ja olisi se turvallista, jos saisimme energiankin pääasiassa kotimaasta.Olen kiitollinen vanhempieni huolenpidosta ja opetuksista. Yksinkertaiset elämänohjeet-ahkeruus ja rehellisyys – kantavat. Äiti neuvoi, ettei ole oikein aiheuttaa ongelmia toisille.  Isä oli sotiemme veteraani. Hänen sotakertomuksensa vakuutti, että mikään ei ole tärkeämpää kuin rauha.  Eleetön isänmaallisuus on parasta.

Koulunkäynnin portaat veivät meikäläisen ensin Iisalmen kaupunkiin ja sitten Helsinkiin. Monet nuoret Kirmankylältäkin lähtivät Ruotsiin leivän perässä. Tasa-arvoinen yhteiskunta nojaa koulunkäynnin tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Luokkayhteiskunta pysyy loitolla tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen voimalla.

Olen asunut Iisalmessa, Helsingissä ja uudelleen Iisalmessa. Olen käynyt kaikissa suomenkielisissä kunnissa, monissa useammankin kerran. Suomen voima tulee elävästä maaseudusta, pirteistä kirkonkylistä, mukavista pikkukaupungeista, vahvoista maakuntakaupungeista ja kukoistavasta pääkaupungista. Etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja vahingollista. Se on niin, että biotalous tulee ryminällä.

Olemme onnistuneet säilyttämään yhteiskuntarauhan. Se on verraton saavutus. Mutta yhteiskuntarauhakaan ei ole itsestään selvää. Työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ruokkivat rikkinäisyyttä ja turvattomuutta. Se, mikä on väärällä pohjalla, murtuu. Vain oikeudenmukaisuus kestää.

Olin kymmenvuotias kansakoululainen, kun lauloin luokkamme kuorossa itsenäisyyspäivän juhlassa Finlandian. Se tuntui juhlavalta, vaikka Finlandian sisältöä ja taustaa ei silloin tuntenut. Jean Sibelius oli vain nimi. Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Itsenäisyytemme ei ole ollut itsestään selvyys. Pieni maa selviää  maailman tyrskyissä vain keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä. Kannattaa kuunnella Finlandia useammankin kerran ja miettiä sen sanomaa nykysuomalaiselle.

Elämme täällä toisiamme varten.

nimmari_01

Märkää lunta. Sopivan raskasta kävellä. Kaksi peuraa etsi ruokaa niittypellolta. Lumityöt lenkin päälle. Kohta uud… twitter.com/i/web/status/1…

From Seppo Kääriäinen's Twitter via Twitter for iPad

TwitterFacebook

Töllötin-lehti 13.12.2018, Yhteistyöllä tulee tuloksia

Seppo Julkaisut

  Budjetin perinteiseen loppuviilailuun kuuluu ns. joululahjarahojen jakaminen.  Se tarkoittaa hallituksen eduskuntaryhmille ”sallimaa” lisäystä budjettiesitykseen. Todettakoon varmuuden vuoksi sekin, että budjettivalta on eduskunnalla, ei hallituksella.     Tällä kertaa ”jakovaraa” on 60 miljoonaa sen jälkeen, kun pääministeri nosti keskustelujen päätteeksi jakovaran 40 miljoonasta 60 miljoonaan. Se ratkaisikin monta tärkeää liikennehanketta maakunnissa.   Satakuntalaisen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Kallin (kesk) junailemissa neuvotteluissa ...

Kutsuvieras/ Savon Sanomat 9.12.2018/ Miedontuuko maanpuolustustahto?

Seppo Julkaisut

Suomalaisten maanpuolustustahtoa on mitattu vuosikymmeniä suorasukaisella kysymyksellä, pitääkö suomalaisten puolustaa aseellisesti maataan hyökkääjää vastaan, vaikka ”tulos näyttäisi epävarmalta”. Marraskuun lopulla julkistetun tutkimuksen mukaan 66 prosenttia vastasi  myönteisesti, kun vastaava luku vuosi sitten oli 72.  Alle 25- vuotiaista vain 49 prosenttia puolustaisi aseellisesti; pudotusta oli 17 prosenttiyksikköä. Myös yleisen asevelvollisuuden kannatus on lievässä laskusuunnassa. Näiden muutosten perusteella on herännyt keskustelu maanpuolustustahdon ...

Töllötin, 15.11.2018, Historia puhuttelee

Seppo Julkaisut

  Viime pyhänä 11.11. tuli kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä. Presidentti Macron oli kutsunut 70 valtionjohtajaa Pariisiin muistamaan sotaa ja sen uhreja sekä keskustelemaan maailman turvallisuudesta.     Ensimmäistä maailmansotaa ehdittiin aikoinaan kutsua ”sodaksi, joka lopetti kaikki sodat”. Voiko aikalaisarvio mennä synkeämmin pieleen?   Saksa antautui sata vuotta sitten. Ympärysvaltojen ja Saksan välillä solmittiin Versaillesin rauhansopimus vuoden 1919 kesäkuussa. ...