Töllötin-lehti: Uusi vuosi

Seppo Julkaisut

Näinä päivinä toivotamme toisillemme ”Hyvää Uutta Vuotta”. Se toivotus tulee ikäänkuin selkäytimestä melkeinpä rutiinisuorituksena. Se on hyvä tapa. Liian harvoin toivotamme toinen toisillemme kaikkea hyvää.

Tällä kertaa uuden vuoden toivotukseen voi liittää lisämakuja: esimerkiksi turvallista uutta vuotta. Siirrymme uuteen vuoteen aika erikoisissa ennen kokemattomissakin olosuhteissa. Tarkoitan niin koko maailman kuin Suomenkin asioita.

Rauhan tila on järkkynyt Euroopassa, kotimaanosassamme. Krimin ja Ukrainan tapahtumat, joita puhuttelemme kriiseinä, ovat järkyttäneet meitäkin yksinkertaisesti sen takia, että sota on tänäkin päivänä mahdollista likellä Suomeakin.

Venäjän ja lännen suhteet ovat kärjistyneet eikä paremmasta ole tietoa. Venäjä julkisti muutama päivä sitten puolustusoppinsa, jossa se nimesi Naton toiminnan sen suurimmaksi uhaksi. Se ei ole uutinen, mutta kertoo jälleen, mikä on lähiympäristömme todellinen tilanne.

Saamme varustautua pitkäaikaiseen suhteiden kylmentymiseen. Venäjän vaikeutuva taloudellinen tilanne ei helpota kriisin rauhanomaista ratkaisemista. Venäjälle asetetut pakotteet eivät ole ainakaan vielä johtaneet oikeisiin rauhanneuvotteluihin. Toivokaamme, että niin käy.

Neuvottelupöytä on ainoa oikea paikka lopettaa sota ja ratkaista kriisi. Tuntuu, että Eurooppa ajelehtii tässäkin kriisitilanteessa. Toki taustalla diplomatia toimii. Saksa Euroopan Unionin tosiasiallisena johtovaltiona on käytännössä avainasemassa. Venäjä ja Ukraina eivät kahdestaan pääse ratkaisuun. Avuksi tarvitaan sekä Yhdysvallat että Euroopan Unioni. Jos Suomi voi tehdä siinä jotakin, silloin on liikuttava.

Suomen Pankki julkisti ennen joulua aika vähälle huomiolle jääneen talouskatsauksen. Sen mukaan meillä suomalaisilla on edessämme 10-15 taloudellista kituvuotta kaikkine seurauksineen.

Kituvuodet rassaavat ajattelutapaamme. Vieläkin ajattelemme tai toivomme, että maailmantalouden elpyminen nostaa ulkomaankaupasta melkein puolittain elävän Suomen uudelleen jaloilleen. Niinpä odotellaan parempia aikoja. Se on nyt vaan niin, että meidän täällä Suomessa on tehtävä jotakin sellaista väkevää, että tavaramme ja palvelumme menevät kaupaksi niin hinnan kuin laadunkin ansiosta. Odottelulla ei selvitä.

Kysymys on ensikädessä ja viimesijassa paremmasta työllisyydestä ja uusista työpaikoista. Ne, jotka kansa nostaa ensi keväänä vastaamaan maan asioista, joutuvat etsimään ja sopimaan laajalla rintamalla vanhat ja uudet rohdot talouden virkistämiseksi.

Uusi vuosi tuo vaalit. Tarkkailijan silmissä on erikoista, että yksikään puolue eikä oikein poliitikkokaan aja nykyisen poliittisen menon jatkumista, vaan puhuu enemmän tai vähemmän selkokielellä muutoksen puolesta. Niin näyttävät tekevän maan asioista kohta neljä vuotta vastanneiden hallituspuolueidenkin edustajat.

Vaalit ovat lupausten markkinoita. Tällä kertaa kannattaa olla tarkkana lupausten kuuntelemisessa. Pääjohtaja Liikanen näkyy sanoneen, että vaalienalusaika on vaarallisinta aikaa politiikassa.

Luvataan ja luvataan, vaikka tiedetään, että lupauksilla ei ole katetta. Se, joka lupaa uusia merkittäviä etuuksia, ei pysty lunastamaan lupauksiaan. Äänestäjän kannattaa kysyä lupauksia linkoavalta ehdokkaalta sitten keväämmällä, miten hän aikoo rahoittaa ehdottamansa etuuden.

Eduskunnan ikäpuhemies Jörn Donner kävi Helsingissä joskus takavuosina lyhyen, mutta näyttävän vaalikampanjansa yhdellä ”lupauksella”: ”Lupaan, etten lupaa.” Se tehosi, Donner valittiin kovalla äänimäärällä.

Suomen tuleviin näkymiin vaalien alla voi suhtautua myös entisen kansanedustajan Kusti Eskolan ajatelman mukaisesti: ”Kertokaa totuus, mutta rohkaiskaa.” Eskolan osviitta on käypäinen kaikkien puolueiden kaikille ehdokkaille kaikissa vaalipiireissä.

Kun eksyin lupausten ruotimisessa lainauksiin, otetaan vielä yksi helmi. Yhdysvaltojen legendapresidentti Abraham Lincoln kiteytti julkisen elämän lainalaisuuksia näin: ”Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitain ihmisiä kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa.”

Uuden vuoden aattoiltana tehdään uuden vuoden lupauksia. Niillä tavoitellaan parempaa itselleen ja muillekin. Kyllä ihminen tarvitsee kaikesta huolimatta lupauksia. Kunhan ei vain petä itseään.

Hyvää Uutta Vuotta 2015.

Seppo Kääriäinen