Töllötin-lehti 29.6.2017, Metsäpolitiikka omissa käsissä

Seppo Julkaisut

 

Suomen metsät kasvavat ennätysvauhtia. Samaan aikaan väännetään kättä EU:ssa ja Suomessa, voimmeko lisätä metsiemme käyttöä,  kun on toteutettava yhteiset energia-ja ilmastotavoitteet.

Metsien kasvun arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luken) mukaan nousseen jo 110 miljoonaan kuutiometriin 105 miljoonan tasosta.

Metsät on saatu kasvamaan vastuullisella ja aktiivisella metsänhoidolla ja asianmukaisella hakkaamisella. Nyt niitetään sotienjälkeisen metsäpolitiikan satoa. MERA- ohjelmat ja risusavotat loivat pohjan metsien kasvulle. Kemera yms. on jatkanut kannustavaa metsänhoitoa. Metsänhoidon perspektiivi on vuosikymmeniä, puoli vuosisataa, lähemmäs sata vuotta.

EU:n komissio laatii paráikaa pakettia maankäytöstä ja metsätaloudesta, jotta näilläkin toimenpiteillä hillittäisiin ilmaston lämpenemistä ja saavutettaisiin yhteiset ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 mennessä.

Ja tässä se onkin se visainen kysymys, rajoittaako EU:n rustaama LULUCF- paketti Suomen metsien käyttöä niin, että täällä ei voitaisikaan käyttää enenevästi metsiä, vaikka kasvu antaa siihen täydet mahdollisuudet.

Keskustellaan, jopa kiistellään siitä, ovatko metsät hiiltä sitovia nieluja vai päästöjen  lähteitä. Vääntö on osittain poliittinenkin, osin tieteellinen. Nielu tarkoittaa sitä, että metsä sitoo enemmän hiiltä kuin päästää sitä.

Pitkällä aikajänteellä metsiemme hakkuilla ja metsien uudistamisella sekä hoitotoimilla metsät toimivat tehokkaina hiiltä sitovina nieluina. Lyhyellä aikajänteellä asia on osin toisin, mikä saattaa kannaltamme väärin tulkittuna johtaa metsien käytön rajoittamiseen, jollei Suomen metsäpolitiikalle saada ymmärtämystä Euroopassa. Tavoitteiden mukaiset hakkuut pienentäisivät nieluja vain marginaalisesti ja vain lyhyeksi aikaa.

Suomi on korostanut omassa vaikuttamistyössään sitä, että EU:n laskelmissa on tukeuduttava ajantasaisiin lukuihin eikä menneisiin vuosiin, jolloin hakkuut olivat vähäisempiä. Niin ikään olemme korostaneet puurakentamista, jossa on muuten töitä Suomessakin.

Pääministeri Sipilä keskusteli liittokansleri Merkelin kanssa LULUCF-asiasta juhannusviikolla nimenomaan Suomen näkövinkkelistä, jotta EU:n johtava maa ymmärtäisi Suomen erityispiirteet. Pääministeri-Liittokansleri- keskustelu kertoo asian tärkeydestä Suomelle.

Informointi- ja vaikutustyötä on jatkettava EU:n omassa päätöksenteossa EU-parlamenttia myöten. Suomalaisten EU- edustajien on syytä toimia yhteisessä rintamassa suomalaisten metsätavoitteiden puolesta, jotka ovat pitkällä jänteellä sopusoinnussa yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden kanssa. Nyt on katsottava yli vuoden 2030.

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kiertotietä ei saa käyttää metsien käytön rajoittamiseksi. On oltava hereillä.

 

Seppo Kääriäinen

VTT, kansanedustaja