Savon Sanomat/ Kutsuvieras 17.9.2017, Sotaa harjoitellaan

Seppo Julkaisut

 

Sotakoneet kolisevat Itämeren alueella. Kysymys on kolmesta suuresta yhtäaikaisesta sotaharjoituksesta maalla, merellä ja ilmassa.

 

Venäjän ja lännen sotaharjoituksia seurataan tarkoin: niin soditaan sodassa kuin harjoitellaan rauhan aikana. Jalkeilla on kymmeniä tuhansia sotilaita, ellei enemmänkin. 

 

Eniten huomiota on saanut Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad 2017- harjoitus.  Venäjän kiertävässä suurharjoitussysteemissä Zapad toteutetaan joka neljäs vuosi.

 

Venäjä on ilmoittanut läntisen harjoituksensa kooksi 13 000 sotilasta. Joukkoja on todennäköisesti enemmän.

 

Ruotsi järjestää 20 vuoteen suurimman sotaharjoituksen Aurora 17. Se liittyy kiinteästi Ruotsin arviointiin omasta turvallisuuspoliittisesta asemasta ja puolustusvoimien suorituskyvystä.

 

Ruotsi keskittyi vuosikausia kansainväliseen kriisinhallintaan uskoen, että sitä itseään ei mikään uhkaa. Krimin ja Ukrainan tapahtumat säikähdyttivät sen perusteelliseen sotilaalliseen uudelleenarviointiin: Ruotsin puolustusvoimat on palaamassa alkuperäiseen tehtäväänsä, siis oman maan puolustamiseen. Aurora 17 -harjoitus liittyy tähän sotilaspoliittiseen muutokseen.

 

Gotlannin saari on herkkä kohta Ruotsin puolustuksessa. Sillä on merkitystä myös Baltian puolustamisen kannalta. Ruotsi on varustamassa uudelleen Gotlannin saaren; sotilaita ja aseita saarelle monen vuoden tyhjentämisen jälkeen.

 

Ruotsin väestön painopiste on etelässä. Enemmistö ruotsalaisista asuu Tukholman eteläpuolella, joka puolestaan on etelämpänä kuin Helsinki. Ruotsilla on erityinen intressi pitää tämän maantieteellisen realiteetin takia Gotlanti tiukasti hallinnassa ja ote eteläiseen Itämereen. Itämeren vastakkaisella rannalla ovat Baltian tasavallat ja Puola.

 

Kolmaskin suuri harjoitus velloo Itämerellä. Ruotsi johtaa monikansallista Northern Coasts 17- meriharjoitusta.

 

Suomi osallistuu kahteen Ruotsin johtamaan harjoitukseen. Tausta on selvä: maat ovat tiivistäneet jo toistakymmentä vuotta puolustusyhteistyötä. Molemmat harjoitukset palvelevat tätä tarkoitusta.

 

Laajat monikansalliset samanaikaiset suurharjoitukset samalla alueella ovat tarkan pelin paikkoja onnettomuusriskien takia. Uhkaavia ”läheltä piti”- tilanteita on ollut. Osanottajat tiedostavat nämä vaarat.

 

Presidentti Niinistön taannoinen transponderialoite tähtää tällaisten onnettomuuksien estämiseen. Onnettomuudet saattavat eskaloitua.

 

Sotilasliittoon kuulumattoman Suomen osallistuminen yhteisiin monikansallisiin harjoituksiin perustuu hyötyjen saamiseen. Puolustusvoimat pidetään harjoitusten avulla ajan tasalla. Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Lissabonin sopimuksen mukaisesti onnistuu vain yhteistoimintakykyä parantamalla.

 

Itämerellä on Suomelle viennille keskeinen merkitys: 80 -90 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meriteitä. Itämeri on Ruotsille suuren luokan turvallisuuskysymys.

 

Sotaharjoitukset toteutetaan poikkeuksellisen jännitteisenä aikana. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on ollut pitää lähialueemme sotilaallisten jännitteiden ulkopuolella.

 

Vakauspolitiikka on yhteinen päämäärämme Ruotsin kanssa. Vakauden ylläpitäminen on otettava huomioon myös tämänkertaisissa harjoituksissa. Toivottavasti provokaatioilta vältytään.

 

Yhdysvaltain ja Venäjän apulaisulkoministerit ovat näinä aikoina pohjustaneet Helsingissä esimiestensä Tillersoni ja Lavrovin tapaamista.

 

Molemmat suurvaltojen edustajat ovat kiitelleet Suomen ulkopolitiikkaa tavatessaan presidentti Niinistön. Yhdysvaltain edustaja antoi tunnustusta Suomelle ”yhteyksien rakentaja”, ja Venäjän edustaja kiitteli puolestaan  Suomen panosta ”Itämeren turvallisuuskysymyksissä”.

 

Sotakoneet kolisevat, mutta se on vaan niin, että vähitellen on päästävä liennytyksen tielle.

 

Seppo Kääriäinen

Ministeri. Kansanedustaja