Maaseudun Tulevaisuus 22.11.2017, Kääriäinen vaatii hallituspuolueiden johtoa puuttumaan soten vellomiseen

Seppo Julkaisut

Keskustan nykytilanteesta puhuminen luonnistuu kansanedustaja Seppo Kääriäiseltä (kesk.). Ihan ensimmäistä kertaa keskusta ei ole vastaavassa tilanteessa kuin nyt. Sekä pääministeripuolueen että sen puheenjohtajan Juha Sipilän suosio ovat laskeneet tuntuvasti vaalikeväästä 2015.

Kääriäinen on seurannut pelkästään kansanedustajana politiikkaa yli 30 vuotta – merkkipaalu tuli tänä vuonna täyteen. Vuosikymmenet ovat opettaneet, että politiikkaan kuuluvat lasku- ja noususuhdanteet.

Kannatuksen ja luottamuksen palauttaminen puolueeseen on taas oma taitonsa. Kääriäinen arvioi, että viimeisempien gallupkäänteiden taustalla vaikuttaa hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus.

”Tuntuu siltä, että demarien nousu kumpuaa sote-ympäriltä kumpuavasta epävarmuudesta ja vastaavasti se on syönyt keskustan kannatusta.”

Kääriäisen mielestä politiikassa on virhe tarjota oppositiolle ”ilmaisia maaleja”.

”Mitä pidemmälle epävarmuus jatkuu, sen paremmat mahdollisuudet on oppositiolla ottaa pisteet itselleen”, hän pohtii.

 

Kääriäinen toivoo, että asia voittaa eli maakuntauudistus etenee ja sote valmistuu kaikkien vaikeuksien jälkeenkin. Päätöksiä pitäisi Kääräisen mielestä tehdä niin nopeasti kuin on mahdollista, koska sotesta on tällä menolla muodostumassa tämän vaalikauden isoin asia.

”Nyt ollaan aika huojuvalla pohjalla. Soten vellominen pitää saada loppumaan. Se kuluttaa ja lisää epävarmuutta, tyytymättömyyttä ja hallituksen vastaisuutta.”

”Myös hallituksen elämän kannalta epävarmuus on harvinaisen kiusallinen juttu.

Länsi-Pohjan yllättävä sotepäätös ja monet muut viestit eri puolelta maata ovat saaneet Kääriäisen huolestumaan, – entisestään.

”Jokaisella alueella olla huolestuneita siitä, miten käy palveluiden. Samalla huoli on myös siitä, että tuleehan tästä jotakin.”

Kääriäinen arvostaa vastuuministerien työtä, mutta hänen mielestään trion eli hallituspuolueiden puheenjohtajien pitäisi löytää nyt poliittinen yhteisymmärrys ja ”soutaa sote loppuun”. Aikaa on, mutta ei minkäänlaiseen viivyttämiseen, Kääriäinen toteaa.

Keskustalle sote on myös suuren luokan uskottavuuskysymys.

”Jos sote on vellovassa tilassa vielä ihan vaalien alla, se on painolasti. Se on saatava järjestykseen, jotta voidaan osoittaa, että asia ratkaistiin.”

 

Samaan yhteyteen hän sanoo, että gallupit voivat myös muuttua ennen kevätvaaleja 2019 moneen kertaan. Keskustan kurssimuutokseen ei taas riitä yksi tai toinenkaan teko.

”Puolue määrittelee itse, kuinka sille käy”, hän toteaa.

”Tulevaisuusohjelma on ratkaiseva”, hän lisää.

Kääriäisen mielestä edelleen valitettavaa on, että ihmiset eivät pääsääntöisesti äänestä saavutusten perusteella.

”Ihmiset äänestävät enemmän annettujen lupausten ja odotusten perusteella. Tämän vuoksi oppositio yleensä menestyy. Keskustan ei kannatta jättäytyä sen varaan, että tulokset puhuvat puolestaan. Puhuvathan ne, mutta ne eivät riitä.”

Hyvä esimerkki on taloudessa saavutettu selkeä positiivinen vire.

”Keskustassa tämä on jäänyt turhan vähälle huomiolle. Keskustan osalta ei ole osattu hyödyntää tilannetta.”

Kääriäinen muistelee, että hänen tulessa politiikkaan 1970-luvulla keskustalla oli vaikeita aikoja ja huonoja vaalituloksia.

”Yleinen hokema oli, että hävisimme ja häviämme, kun viestimme ei mene perille. Silloinen Kainuun Sanomien päätoimittaja Otso Kukkonen kysyi, että mikä viesti? Se oli kokeneen päätoimittajalta osuva kysymys. Se palautti kaikki ajattelijat maan pinnalle.”

”Viestintä on aina välineen asemassa, mutta voittoa sillä ei tule. Tärkeämpää on aina politiikan sisältö.”

 

Henkilövaihdokset eivät auta keskustaa.

Kääriäinen uskoo, että Sotkamon puoluekokouksessa ensi kesäkuussa puheenjohtajavaali on ”taputeltava asia”, jos Juha Sipilä haluaa niin.

”Hänen pitää itse arvioida, onko hänessä vielä virtaa. Vuoden 2019 vaalikamppailu on kova. Vain hän voi rehellisesti arvioida omia mahdollisuuksiaan.”

Kääriäinen myöntää, että Sipilä on sitkeä. Hän hakee aina ratkaisuja, eikä tuuperru ensimmäisen vastoinkäymisen edessä.

”Kuten Olavi Ala-Nissilä on sanonut, että Sipilä nosti kikyn viisi kertaa lattiasta”, Kääriäinen sanoo ja näyttää kädellä kauhaisuliikkeen.

 

Pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) kaupunkipolitikointi haiskahtaa Kääriäisen mielestä politiikalta, ja ymmärtää sen, että kokoomus kiistää hänen roolinsa.

”En pidä tästä. Kyllä siinä vastakkainasettelun piirteitä on, vaikka Jan Vapaavuori kiistää sen.”

Kääriäisen mielestä paljon hedelmällisempää olisi hakea eri kaupunkien ja alueiden yhdistäviä tekijöitä ja yhteisiä etuja.

”Niitä on paljon enemmän kuin mahdollisia vastakkaisuuksia. Maakuntauudistus on yksi keino yhdistää voimakkaalla tavalla näitä intressejä.”

 

 

KUVATEKSTI:

Seppo Kääriäisen mielestä maaseutu kaikkine luonnonvaroineen on kaikille suoranainen henkivakuutus.

”Tämä asia pitäisi ymmärtää ja nostaa lapsellisten puoluepoliittisten kiistojen yläpuolelle. Maaseudun ja kaupunkien välinen vastakkainasettelu on vanhanaikaista ja se haiskahtaa 1950–1960-luvulta, mutta ei 2020-luvulta, jolloin ruoka, energia ja vesi ovat suorastaan määräävässä asemassa kansakuntien pärjää”.

Väyrysen toiminta pettymys Kääriäiselle

Mitä Seppo Kääriäinen sanoo Paavo Väyrysestä (kp.), joka pyrkii kannattajakorttien turvin vielä kerran presidenttiehdokkaaksi. Vaikuttaako Kansalaispuolueen perustaneen Väyrysen politiikka keskustan toimintaan?

Kääriäinen kertoo, että hän on aika sinnikkäästi välttänyt Väyrysen tekojen kommentointia, monestakin syystä. Kun Kääriäinen toimi keskustan puoluesihteerinä, Väyrynen oli keskustan puheenjohtajana koko 1980-luvun ajan hänen läheisin työkaveri.

”Mielessä on pyörinyt ja pyörii kaikenlaisia asioita. Työkaverin kommentointi ei ole koskaan mitään mukavaa hommaa, vaikka mielessä ei ole mitään kriittistä.”

”Olen ajatellut vuosien mittaan, että kun on kohotettu puolueen kunnianpuheenjohtajaksi puolueväen päätöksellä, kyllä sillä on minusta syytä olla myös merkitystä ja vaikutusta sille, joka tämmöiselle kunnioitetulle paikalle on kohotettu niin kuin V.J. Sukselainen ja Jussi Virolainen aikoinaan”, hän sanoo.

”Olen pettynyt”, hän lisää ja lopettaa kommentoinnin.