Iisalmen Lyseon 100-juhla/ Iisalmen Kulttuurikeskus 2.12.2017

Seppo Julkaisut

 

Iisalmen Lyseon sisäpihan oven päällä olevat sanat ”Labor improbus omnia vincit” kelpaavat ohjeeksi mihin tahansa: ”Kova työ kaiken voittaa.”

 

Me koulupojat puolivuosisataa sitten käänsimme latinakielisen mietelauseen omalla viikarimaisella tavallamme: ” Lapa innolla omenia vintille.”

 

Tekstin viesti pätee: tinkimättömällä ja antaumuksellisella työllä saavuttaa paljon, usein myös sen, mitä tavoittelee ja mistä unelmoi.

 

Xxx

 

Lukiokin on muutospaineissa. Keskustelu lukion tehtävistä on tutunoloista. Yhtäältä korostetaan luonnontieteiden, matematiikan ja kielten kasvavaa merkitystä alituiseen kiristyvän teknologispainotteisen kansainvälisen kilpailun oloissa. Toisaalta monet ovat huolissaan humanististen aiheiden kuten historian asemasta uudistuksissa.

 

Vastakkainasettelu on hedelmätöntä. Silti korostan yleissivistyksen perustavaa merkitystä. Lukionkin on annettava työkaluja ymmärtää laajasti yhteiskuntaamme ja sen prosesseja sekä maailman tapahtumia ja kehityssuuntia.

 

Hyvä koulu antaa pohjaa yleissivistykselle.Mitä se on ? Ainakin ihmisarvon varjelemista, harkintakyvyn harjaannuttamista, kriittistä ajattelua, tiedonhankinnan koulimista, ihmisyystaitoja, toisen kunnioittamista ja kansainvälisyyttä. Sivistys on enemmän ja muuta kuin vain silkkaa tietoa; se on myös sydämen sivistystä.

 

Somemaailmassa ja myös perinteisessä mediassa on kaikenlaista ”emotionaalista möyhkettä”: pahantahtoisuutta, tahallista väärinymmärtämistä, jopa suoranaista valehtelua, josta kaikesta selviytyy vain lähdekriittinen kansalainen, jolla on mahdollisimman vahva yleissivistys.

 

Koulun on annettava meille valmiuksia erottaa oikea väärästä, hyvä pahasta, rakentavuus tuhovoimista ja yhteinen hyvä itsekkyydestä. Varmuuden vuosi sanon, että Suomessa on onneksi vielä joitakin luotettavia sanomalehtiä ja muita medioita.

 

Suomalainen koulu – lukio sen osana – on uskomattoman järeä mahdollisuus itsemme kehittämiseen ja kykyjemme jalostamiseen vieläpä ilmaiseksi, tietysti yhteiskunnan verorahoilla, nyt osin velkarahalla. Voiko sen arvokkaampaa yhteiskunnan meille tarjoamaa lahjaa olla ? Eipä juuri ole. Vain itsenäisyys ja turvallisuus nousevat merkitykseltään sen yläpuolelle.

 

Xxx

 

Itsenäisyyden 100- vuotisjuhlat huipentuvat ensi keskiviikkona 6.12. Siniristilippu salossa, kunniavartiot sankarihaudoilla, kynttilät ikkunoissa, puolustusvoimien paraati tällä kertaa Kuopiossa, Tuntematon Sotilas ja Presidentin vastaanotto. Näistä monen suomalaisen itsenäisyyspäivä täyttyy.

 

Suomen menestys on kieltämättä ihme. Olemme nousseet takapajulasta maailman kärkimaiden joukkoon. Jos on nimettävä yksi selittävä syy menestyksemme takana, se on suomalainen koulu: kansakoulusta ja peruskoulusta yliopistoihin saakka. Jokainen on päässyt ja pääsee koulutielle taustoistaan riippumatta, jos haluja on.

 

Ihmettä korostaa sekin, että olemme kokeneet itsenäisyytemme aikana neljä kovaa sotaa. Talvi- ja jatkosodassa oli kysymys ei vain itsenäisyydestä vaan kansakunnan olemassaolosta. Voitimme eloonjäämiskamppailun. Tästä olemme kiitollisia sotiemme veteraaneille, naisille ja miehille. Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastettiin torstaina Helsingin Kasarmintorilla. Se on kunnianosoitus veteraaneillemme.

 

Itsenäisyys alkoi julmissa merkeissä. Vuoden 1918 sisällissota oli rankka kokemus, jonka jäljet tuntuvat meidänkin aikanamme. Sisällissodasta keskustellaan vieläkin monella nimellä: vapausota, kansalaissota, luokkasota, kapina… Se oli Euroopan julmimpia sisällissotia. Itsenäisyysjuhlien jälkeen vuonna 2018 paneudumme kansalaissodan syntyyn ja vaiheisiin; on tärkeää selvitellä tuon sodan taustaa ja tapahtumia maltillisesti ja keskinäisen kunnioituksen vallassa.

 

Olennaista on huomata se, että Suomi pääsi sisällissodan jälkeen melko nopeasti sovinnon ja eheytyksen tielle. Sitäkin voi pitää ihmeenä. Senaattori Kyösti Kallio linjoitti Suomelle rohkeasti uutta suuntaa Nivalan kirkossa 5.5.1918 pitämässään sovintopuheessa. ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaanisänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka ovat yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” Kansakunta on elänyt viisaalla eheytysohjeella aina meidän päiviimme asti. ”Yhdessä” on juhlavuoden tunnuskin.

 

Samaa ”Yhdessä”-sanomaa tavoittelivat myös Kuopion Lyseon oppilaat voittaessaan juhlavuoden merkeissä järjestetyn kilpailun uudesta itsenäisyysjulistuksesta: ”Kenenkään ei tarvitse pelätä tai olla yksinäinen.”

 

Xxx

 

 

Millään valtiolla ei ole nykymaailmassa ehdotonta itsenäisyyttä. Elämme keskinäisriippuvuuden maailmassa. Itsenäisyys on suhteellista. Maailman mahtavatkin joutuvat ottamaan huomioon eritoten toisensa. Ja niin Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina tekevätkin taloudellisen, poliittisen ja turvallisuuteen liittyvän riippuvuuden takia.

 

Suomi on liittyessään YK:n tai Euroopan Unionin jäseneksi tehnyt tietoisen päätöksen siitä, että osaa Suomen päätösvallasta käytetään yhteisessä pöydässä kuitenkin sillä tarkoituksella, että olemme päättämässä muiden kanssa isoista yhteisistä meille tärkeistä asioista kuten turvallisuudesta Euroopassa ja maailmassa.

 

Xxx

 

Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Ei voi ajatella, että kun se on kerran hankittu ja taisteltu, se pysyy omaisuutenamme automaattisesti maailman tappiin asti. Itsenäisyys ei ole vain saavutettu etu. Sitä on vaalittava alituiseen ja sen eteen on tehtävä yhdessä töitä.

 

Meidän on jatkossakin onnistuttava ulkopolitiikassamme niin, ettemme joudu sodan osapuoleksi. Ajakaamme rauhaa maailmassa ja vakautta lähialueillamme. Suomella on osaamista ja kokemusta rauhanvälittäjänä ja rauhanturvaajana. Se on arvokasta pääomaa.

 

Meidän on pidettävä oma puolustuksemme uskottavassa kunnossa ja valmiutemme saada kavereita, jos joutuisimme koviin koettelemuksiin.

Suomi on toiminut viisaasti, kun olemme pitäneet yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimat emmekä ole sortuneet eurooppalaiseen muotiin ajaa puolustusvoimat alas.

 

Meidän on huolehdittava taloudestamme niin, että emme ole velkariippuvaisia, siis velkojien armoilla emmekä ole työttömyyden ja köyhyyden riivaama yhteiskunta.

 

Meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomella on kaikissa tilanteissa ruokaa, energiaa ja vettä omasta takaa. Omavaraisuus on itsenäisyyttä. Kriisit yllättävät aina; ne eivät tule kello kaulassa.

 

Ja viimein; meidän on joka päivä tehtävä töitä yhteiskunnallisen eheyden puolesta niin, että jokainen tuntee Suomen omaksi isänmaakseen sekä asia- että tunnesyillä. Ei saa päästää jakolinjoja syntymään ja syvenemään. Yhteiskunnalliset halkeamat antaisivat ulkopuolisille mahdollisuuden painostukseen ja vahingolliseen sisäiseen vaikuttamiseen.

 

Xxx

 

Viettäkäämme sadatta itsenäisyyspäivää kiitollisin ja iloisin mielin. Meidän on nyt vastuu Suomesta. Saimme sen vanhemmiltamme ja isovanhemmiltamme sotien jälkeen ylösrakennettuna kelpo kunnossa.

 

Yhteinen vastuumme on jättää Suomi tuleville polville ehommassa kunnossa kuin missä sen itse saimme.

 

Xxx

 

Onnittelut uusille ylioppilaille.

 

Menestystä Lyseon työlle.

 

Mukavaa joulunaikaa.

 

Xxx

 

”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.”