Töllötin-lehti/4.1.2018, Tammikuu 2018 ja 1918

Seppo Julkaisut

 

Suomen kansa käy presidentinvaaleihin 28. tammikuuta. Jos kukaan ehdokkaista ei saa enemmistöä annetuista äänistä, toinen äänestyskierros pidetään 11.2.2018.

 

Vaalityö pääsi hyvään vauhtiin vanhan vuoden puolella. Pidän selvänä, että ehdokkaiden puheet kovenevat ja väittelyt varsinkin televisiossa kuumentuvat.

 

Vaalien tavoite on valita vahva ja luotettava presidentti johtamaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja katsomaan päältä myös Suomen yleistä kurssia. Sisäpolitiikka ei ole presidentin vastuulla, mutta kansalaisten mielestä hänen kuuluu mielipiteillään antaa osviittaa myös asioiden yleiselle hoidolle.

 

Mutta siitäkään ei päästä mihinkään, että presidentinvaaleilla on ollut ja on yleispoliittista merkitystä. Puolueet virittävät vaalityönsä äärimmilleen vahvistaakseen pohjaa tuleviin vaalikoetoksiin: vuoden 2018 maakuntavaaleihin ja vuosien 2019 eduskunta- ja eu-vaaleihin.

 

Mutta viimeistään alkaneen vuoden tammikuun lopulla viriää keskustelu vuoden 1918 sisällissodasta. Punaisten ja valkoisten yhteenotto alkoi 27.1.ja 28.1. välisenä yönä.

 

Sisällissodalla on monta nimeä: esimerkiksi vapaussota, punakapina, luokkasota, kansalaissota, vuoden 1918 sota, veljessota, kevään 1918 tapahtumat.  Nimet kertovat siitä, että sisällissodan luonteesta on erilaisia tulkintoja. Puhdas sisällissota se ei ollut: Suomen sotaan ottivat osaa Neuvosto-Venäjän ja sittemmin Saksan joukot.

 

Valkoiset – hallituksen joukot – voittivat, niin kuin tiedämme, ja Suomi siirtyi joksikin aikaa Saksan vankkaan vaikutuspiiriin.

 

Sisällissodan raakuuksia, joita oli puolin ja toisin, ei ole vieläkään kaikin osin unohdettu. Traagiset muistot kulkevat suvuittain sukupolvelta toiselle.

 

Toimittaja Matti Kalliokoski kirjoitti sisällissodasta (HeSa 27.12.2017): ”Suomen päätyminen sata vuotta sitten keskelle murhenäytelmää on osoitus useasta epäonnistumisesta, mutta sisällissodasta toipuminen, vaikkakin hidas, on suuri saavutus.” Kalliokoski osuu asioiden ytimeen.

 

Voi olla, että ajallisten yhteen sattumusten takia sisällissodan taustoista ja seurauksista keskustellaan presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa.

 

Mutta pressakeskusteluista riippumatta tarvitaan avointa keskustelua myös siitä politiikasta, jolla Suomi siirtyi sisällissodan jälkeen sovinnon tekemisen ja eheytyksen valtatielle sekä tasavaltalaiseen menoon.  Valinta oli poliittinen.

 

Oikeudenmukaisuuteen vievä ja tasa- arvoon perustuva eheys on Suomen pitkä linja. Sen yhdet juuret ovat sisällissodassa.

 

Eriarvoisuus, räikeät erot ja jakolinjat antavat muhevan maaperän levottomuuksille ja väkivaltaisuudelle. Ei olisi kenenkään mukava elää semmoisessa yhteiskunnassa.

 

Yhteiskuntarauhaa varjellaan eheyspolitiikalla. Tässäpä on presidentille – kuka hän vaalien jälkeen onkin – unilukkaritöitä.

 

Palstanpitäjä toivottaa Töllöttimen lukijoille turvallista ja virikkeellistä vuotta 2018.

 

Seppo Kääriäinen

ministeri, kansanedustaja