Töllötin-lehti 28.6.2018, Karhisen kova huki

Seppo Julkaisut

 

Juhannuksena satoi. Se tuli pitkään kuivuudesta kärsineille viljelyksille tarpeeseen. Juhannuksen viettäjä ja lomailija saattaa katsella asiaa päinvastaisesta vinkkelistä.

 

 

Pääministeri Sipilä piti yhdessä maa- ja metsätalousministeri Lepän kanssa juhannuksen alla elintarviketalouden tulevaisuuteen keskittyneen palaverin Kesärannassa. Pohtimisen kohteena oli koko elintarvikeketjun näköala, ei vähiten perusmaatalouden tulevaisuus.

 

Palaverin päätteeksi osanottajat saivat kuulla yllättävän viestin: Leppä kertoi nimittävänsä Op-ryhmän entisen pääjohtajan, vuorineuvos Reijo Karhisen selvittämään toimenpiteitä perusmaatalouden kannattavaisuuden parantamiseksi.

 

Henkilövalinta saattoi yllättää monet tahot, ehkäpä kaupan eniten. Karhinen tuntee taustansa ja entisen tehtävänsä perusteella maaseutuelinkeinojen tilan. Heikoimmilla tässä ketjussa on viljelijä, jonka työn tuloksiin pitkälti perustuu myös suomalainen elintarviketeollisuus ja -kauppa.

 

Sivumennen sanoen; Karhinen toimii myös Valtion kehitysyhtiön, Vake Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

 

Maatalouden kannattavuus on heikko, mitä vielä surkeat sääolosuhteet ovat pahentaneet. Maatalouden pelastaminen vaatinee myös uusajattelua edellyttäen sitä, että kotimainen maatalous nähdään taloudellisesti, turvallisuussyistä, sosiaalisesti ja alueellisesti tukemisen arvoisena. Karhisen työhön kohdistuu kovia odotuksia.

 

Samaan aikaan paininpuussa on EU:n alue- ja maatalousrahoituksesta sopiminen. Vanha kausi päättyy ja uusi 7 vuoden kausi alkaa. Brysselin viestit ovat kovanpuoleisia: komissio suunnittelee leikkauksia niin aluekehitys- kuin maatalousrahoihin.

 

Voi olla, että EU:n rahoituspäätökset siirtyvät vuoden 2019 loppupuoliskolle. Suomi on silloin EU:n puheenjohtajamaa, joka vetää rahoitusneuvottelut satamaan.

 

Olipa aikataulu lopulta mikä tahansa, hallituksella ja pääministerillä on viimekätinen vastuu rahoitusratkaisujen oikeudenmukaisuudesta. EU:n perussääntö on edelleen se, että maataloutta voidaan harjoittaa koko Unionin alueella.

 

Suomi on tähänkin mennessä pääministerinsä johdolla ja taitavalla liittoutumisella huolehtinut maataloutemme perusedellytyksistä EU:n päätöksenteossa.

 

Maatalouskeskustelu ei ole keskustelua vain maatalouden kannattavaisuudesta. Siinä keskustellaan laajasti maaseudun tulevaisuudesta. Ison luokan kansallinen kysymys puolestaan on se, pidämmekö suomalaisina arvossa sitä, että meillä on ruokaa ja energiaa omasta takaa, että huoltovarmuus myös kriisiolosuhteissa on turvattu ja että metsät hoidetaan myös ilmaston muutosta hillitsevällä tavalla. Kannattaisi hakea kärsivällisesti mahdollisimman laajaa yhteiskunnallista ja poliittista yhteisymmärrystä.

 

Maaseutu ei saa olla vastakkainasettelun aihe tai jonniinjoutavan poliittisen pelin kohde. Elinvoimainen maaseutu ja kannattava maatalous ovat lopun perin yhteinen asia.  Luulenpa, että Karhinen – Juvan mies – lähtee vaativaan työhönsä näillä mietteillä.

 

Seppo Kääriäinen

Ministeri. Kansanedustaja.