Töllötin-lehti 26.7.2018, Aittokoski asialla

Seppo Julkaisut


Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski oli laatinut pitkähkön raportin Ylä- Savosta, Iisalmen seudusta viime sunnuntain (22.7.) numeroon. Saattaa olla, että juttuja tulee lisääkin.

Aittokoski kuvaili  monelta kantilta maaseudun tulevaisuutta. Toimittajan pontimena lienee ollut monissa viime aikojen lehtijutuissa mainostettu ”Iisalmen ihme”.

”Ihmeellä” viitataan useimmiten muutamiin menestyviin yläsavolaisiin kansainvälisiin vientiyrityksiin, vieremäläinen Ponsse kärjessä.

Tohtori Timo Aro, joka on suomalaisen aluekehityksen terävimpiä tutkijoita, on nimennyt Ylä-Savon Suomen ”pienoismalliksi”: piäkaupungin lähiympäristössä monimuotoisesti elinvoimaista maaseutua ja kauempana harvaanasuttua osin kokonaan tyhjentyvää haja-asutusta. Aron mukaan pitäisikin puhua ”maaseuduista”, ei ”maaseudusta”.

Maaseutu on turvannut vuosikymmeniä Suomen työvoimareservin, mutta nyt tuuli kääntyy: maaseudun monipuolinen yrityskenttä tarvitsee työntekijöitä kaupungeista. Siinä on ensi kevään hallitusmaakareilla haastetta.

Suomen tulevaisuus riippuu ratkaisevasti  uusiutuvien luonnonvarojen hoitamisesta ja hyödyntämisestä. Siihen vaatii paljon osaavaa väkeä. Ruokaa, energiaa ja vettä tarvitaan. Muovi on korvattava uusiutuvalla. Metsät ovat turvamme. Ja niin edelleen. Perimmältään on kysymys elämän kestävistä perusedellytyksistä Suomessa ja maailmalla.

Aittokosken konstailemattoman jutun yhtenä viestinä on oman alueen vahvuuksien hyödyntäminen ja aktiivinen markkinointi. Ylä-Savossa on paljon semmoista hyvää, jota saa muualta etsiä: omaperäistä luontoa, rauhaa, elossa olevaa yhteisöllisyyttä ja vieläkin yhteistyökykyisyyttä.

Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen – Vesannon miehiä- nosti esille puhuttelevan termin ”monipaikkaisuus”. Ihmiset elävät, asuvat, tekevät töitä, yrittävät ja viettävät vapaa- aikaa monella paikkakunnalla Suomessa ja ulkomaillakin.

Monipaikkaisuus yleistyy. Se tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia vetää uutta väkeä Ylä-Savoon. On huolehdittava sekä pito- että vetovoimasta.

Seutukunta on virallisena aluejakona historiaa. Ylä-Savo oli aikoinaan seutukuntien keulilla yhteistyökykyisyytensä ansiosta. Toiminnallinen Ylä-Savo on tänäkin päivänä olemassa useammankin yhteistyöverkoston muodossa. Ylä-Savon kuntien on viisasta kiinteyttää yhteistyötään.

Vastakkainasettelu, syytteleminen ja vaikertaminen ottavat helposti ylivallan, mutta ne ovat rikkaruohoja. Niillä mustennetaan tulevaisuus.

Maanantaina julkistettu Ylen teettämä mielipidetutkimus vahvistaa suomalaisten haluavan pitää koko maa asuttuna.

Parempi vaihtoehto syntyy omista vahvuuksista, yhteisten saavutusten arvostamisesta, ennakkoluulottomasta yhteistyöstä ja valoisasta tulevaisuususkosta.

Kun katsoo kaukaa, näkee olennaisen. Kannattaa lukea  ajatuksella Aittokosken juttu.

Seppo Kääriäinen
Ministeri. Kansanedustaja.