Helsingin Sanomat 1.8.2018/ Vieraskynä/ SEUTUKAUPUNKIT ALUEKEHITYKSEN KESKIÖÖN

Seppo Julkaisut

> Suomessa on 55 seutukaupunkia, jotka ovat oman talousalueensa keskuksia. Ne eivät ole maakuntakeskuksia, eivätkä niihin tukeutuvia kehyskuntia. Ne ovat maakuntien kakkos- ja kolmoskaupunkeja. Tyypillisessä seutukaupungissa asuu 10000-30000 asukasta ja sen palveluihin tukeutuu myös läheinen maaseutu. > > Seutukaupunkeissa asuu yhteensä 920000 ihmistä. Kun mukaan lasketaan läheinen maaseutu, niin suunnilleen neljännes suomalaisista asuu joko seutukaupungissa tai sen palveluihin turvautuvassa maaseutukunnassa.  Seutukaupungit ovat teollisen Suomen kivijalka. Erityisesti metsä- ja metalliteollisuus on vahvaa. Kaikkineen seutukaupunkeissa toimii 60400 yritystä ja niissä on 342500 työpaikkaa. Seutukaupungien osuus bruttokansantuotteesta on Tilastokeskuksen vuoden 2015 arvion mukaan 10-15 prosenttia.  > > Monet seutukaupungit ovat olleet muutosten kourissa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti jo vuonna 2015 huomiota siihen, että valtion työpaikkojen vähennyksistä suhteellisesti suuri osuus on 2010-luvulla kohdistunut maakuntien toiseksi suurimpiin kuntiin. Yksittäisistä tapauksista tunnetuin on Itä-Suomen yliopiston päätös lakkauttaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, mutta se on vain jäävuoren huippu. Eniten on tapahtunut julkisten palvelujen keskittymistä seutukaupunkeista maakuntakeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle.  > > Valtionvarainministeriö kutsui Suomen suurimman seutukaupungin Salon entisen kaupunginjohtajan Antti Rantakokon selvittämään sitä, miten seutukaupungit pääsisivät nykyistä paremmin osaksi talouskasvua. Rantakokon esitysten perusteella käynnistettiin ministeri Anu Vehviläisen johdolla seutukaupunkiohjelman laatiminen. Tämä työ saatiin valmiiksi kesäkuussa. Seutukaupunkien tilanteeseen on havahtunut myös Elinkeinoelämän Keskusliitto, joka tilasi asiaa koskevan selvityksen Esa Härmälältä. Seuraavaksi asia on tulevan hallituksen pöydällä. > > Seutukaupungit ovat keskenään erilaisia. Osa niistä on kovassa kasvussa. Näitä ovat esimerkiksi Uusikaupunki, Pietarsaari, Valkeakoski ja Iisalmen seutu. Useimmissa seutukaupungeissa on menestyvää vientiteollisuutta ,mutta väestökehitys on silti miinuksella, ikääntyminen voimakasta ja lasten määrä laskussa. > > Avainkysymys on osaavan työvoiman saatavuus. Työvoimapula iskee ensimmäisenä pienempien kaupungien kasvuyrityksiin. Vaarana on, että työvoiman saatavuudesta tulee kasvun pullonkaula. Siihen kansakunnalla ei ole varaa. Osaajapulaan on vastattava laaja-alhaisella yhteistyöllä yritysten, seutukaupungien, koulutuksen järjestäjien ja maakunnan kesken. Seutukaupungeissa korostuvat ammatillisen koulutuksen merkitys, yhteydet korkeakouluihin, innovaatiopolitiikan toimivuus ja ulkomaisen työvoiman rekrytointi.

 

 

Keskeistä on myös saavutettavuuden parantaminen. Monet ihmiset tekevät päivittäin työmatkaa seutukaupungin ja maakuntakeskuksen välillä, joten liikkumisen sujuvuus ja hinta ovat avainasemassa. Liikenneyhteyksiä seutukaupungien ja maakuntakeskusten välillä onkin johdonmukaisesti kehitettävä.  > > Päivystyasetuksen myötä vaativampaa erikoissairaanhoitoa keskitetään keskussairaaloihin. Tämä luo oman haasteensa seutukaupungeille, joista monissa on aluesairaala. Tähän on mahdollista vastata sopimalla sairaaloiden välisestä työnjaosta siten, että seutukaupunkeissa olevat tilat ja henkilöresurssit hyödynnetään. Aluesairaaloihin voidaan sijoittaa koko maakuntaa palvelevaa toimintaa, esimerkiksi vaativaa kuntoutusta. Näin on jo tehty Pirkanmaalla. > > Suomi ei kehity vastakkainasettelulla. Tulevissa maakunnissa tarvitaan toimivaa yhteistyötä maakuntakeskusten ja seutukaupunkien välillä. Monimuotoinen kaupunkipolitiikka ottaa huomioon isompien ja pienempien kaupunkien erityispiirteet. MAL-sopimuksia ei voida tehdä kaikkien seutukaupunkien kanssa, mutta sekä positiivisen että negatiivisen rakennemuutoksen tilanteessa on tärkeä tehdä sopimuksia suoraan seutukaupungin ja valtion välillä. > > Perinteisesti aluepolitiikka on keskittynyt tukemaan heikommin menestyviä maakuntia ja alueita. Nykyisin eritahtista kehitystä tapahtuu merkittävästi maakuntien sisällä. Tämä on vahva peruste sille, että seutukaupungit nostetaan  aluekehityksen keskiöön. Viime kädessä kyse on siitä, että palvelut on järjestetty siten, että jokaisella suomalaisella nuorella on asuinpaikkaan katsomatta mahdollisuus edetä opinnoissaan ja elämässään. > > Arto Satonen, kansanedustaja ( KOK ), Sastamala > Seppo Kääriäinen, kansanedustaja ( KESK ), Iisalmi