Töllötin, 15.11.2018, Historia puhuttelee

Seppo Julkaisut

 

Viime pyhänä 11.11. tuli kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä. Presidentti Macron oli kutsunut 70 valtionjohtajaa Pariisiin muistamaan sotaa ja sen uhreja sekä keskustelemaan maailman turvallisuudesta.

 

 

Ensimmäistä maailmansotaa ehdittiin aikoinaan kutsua ”sodaksi, joka lopetti kaikki sodat”. Voiko aikalaisarvio mennä synkeämmin pieleen?

 

Saksa antautui sata vuotta sitten. Ympärysvaltojen ja Saksan välillä solmittiin Versaillesin rauhansopimus vuoden 1919 kesäkuussa. Saksa määrättiin sotasyyllisenä maksamaan sotakorvaukset.

 

Ensimmäisen maailmansodan päättyminen Saksan tappioon johti myös siihen, että Suomen kuningashanke – kuningas Saksasta – karahti kiville ja maamme läksi ankaran väännön jälkeen tasavallan tielle. Tasavaltalainen hallitusmuoto astui voimaan 19.7.1919. Se oli tärkeä linjavalinta.

 

Versaillesin rauhansopimusta ruvettiin Saksassa nimittämään ”häpeärauhaksi”.  Hitlerin natsipuolue käytti Versaillesin sopimuksen nöyryytystä röyhkeästi valtaannousunsa pönkittämiseen.

 

Palataan tähän aikaan. Pariisissa oli koolla ydinasevaltioidenkin johtajia, Yhdysvaltain presidentti Trump ja Venäjän presidentti Putin kärjessä.

 

Viime aikoina nämä ydinasevaltiot ovat nokitelleet ydinasesopimuksista. On jopa uhkailtu sopimusten irtisanomisesta. Semmoinen näköala on pelottava.

 

Ydinasevaltioilla on kyky tuhota ihmiskunta. Sopimuksilla on haluttu pitää kauhun tasapaino ja estää kaikkien tuhoon johtava ydinsota. Ydinaseiden rajoittamisessa on päästävä eteenpäin. Pariisin Riemukaarella pidetyissä puheissa julistettiin toivoa pelon sijasta.

 

Sadassa vuodessa on kuljettu pitkä matka ihmisen tuhovoiman räjähdysmäisessä kasvattamisessa. ”Onnistunut” ydinkoe Yhdysvaltain Uuden Meksikon autiomaassa 16.7.1945 muutti olennaisesti ihmiskunnan tulevaisuutta. Muutama viikko myöhemmin USA pudotti ydinpommin Hiroshimaan ja sitten Nagasakiin.

 

Myös presidentti   Niinistö osallistui pyhänseutuna Pariisin muistojuhlallisuuksiin. Niinistö totesi maanpuolustuskurssien avajaisissa 5.11.2018 ottavansa ydinasesopimukset esille tapaamisissa suurvaltajohtajien kanssa.  Median tietojen mukaan tällä kertaa siihen ei ollut käytännön mahdollisuuksia.

 

Suomi on edistänyt omilla toimillaan suurvaltojen välisiä keskusteluja. Sillanrakentaja – kylmän sodan termi – on nyt ehkä liian voimakas ilmaisu. Mutta sekin on totta, että Suomella on kokemusta ja taitoa toimia palvelujen tarjoajana.

 

On tärkeää, että Suomen, Euroopan ja maailman lähihistorian merkittäviä käännekohtia kuten sotia muistetaan ja arvioidaan.  Rauha ei ole ollut eikä ole itsestäänselvyys.

 

Historia puhuttelee. Viisas ottaa siitä opiksi, vaikka historia ei toistakaan itseään. Ranskalainen sotakomentaja sanoi aikoinaan: ”Kansa ilman muistia on kansa ilman tulevaisuutta.”

 

Ei saa vaipua historiattomuuteen.

 

Seppo Kääriäinen

Ministeri. Kansanedustaja