Töllötin-lehti 13.12.2018, Yhteistyöllä tulee tuloksia

Seppo Julkaisut

 

Budjetin perinteiseen loppuviilailuun kuuluu ns. joululahjarahojen jakaminen.  Se tarkoittaa hallituksen eduskuntaryhmille ”sallimaa” lisäystä budjettiesitykseen. Todettakoon varmuuden vuoksi sekin, että budjettivalta on eduskunnalla, ei hallituksella.

 

 

Tällä kertaa ”jakovaraa” on 60 miljoonaa sen jälkeen, kun pääministeri nosti keskustelujen päätteeksi jakovaran 40 miljoonasta 60 miljoonaan. Se ratkaisikin monta tärkeää liikennehanketta maakunnissa.

 

Satakuntalaisen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Kallin (kesk) junailemissa neuvotteluissa liikennehankkeisiin osoitetaan lisää 25.3 miljoonaa euroa.

 

Vakiintuneen käytännön mukaisesti hallituspuolueiden valiokuntaryhmät sopivat joululahjarahojen jakamisesta haluamiinsa kohteisiin. Niinpä keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhdessä sorvaamalla päätöksellä rakennetaan vajaalla 6 miljoonalla ohituskaistapari viitostielle Lapinlahden eteläpuolelle, tehdään muitakin investointeja Pohjois- Savoon, korjataan runsaalla miljoonalla valtatie 2:n risteysjärjestelyjä Ulvilassa ja loput miljoonat jaetaan tarpeellisiin hankkeisiin eri puolille Suomea. Tietenkin nämä on eduskunnan vielä ensi viikon äänestyksissä vahvistettava. Hyviä päätöksiä hyvällä yhteistyöllä.

 

Tieasiat ovat olleet ja pysyvät politiikan ykkösasioina. Päättymässä olevalla vaalikaudella on osoitettu yksi miljardi euroa väylien ja teiden korjausvelan lyhentämiseen. Se on hyvä tulos, mutta yhtä totta on se, että korjausvelkaa jää seuraavalle hallitukselle paljon lyhennettäväksi. Alemman asteisten teiden kunto on se mikä on.

 

Liikennehankkeet ovat aina laajan yhteistyön tulos. Niin se on ollut esimerkiksi Jännevirran sillan, Kallansillan, Vehmersalmen sillan tai Ohtaansalmen sillan osalta. Viitostien parantaminen pala palalta Lahdesta kohti Kuopiota ja Iisalmea samoin kuin Iisalmen ohikulkutie aikoinaan etenivät yhteistyöllä. Esimerkkejä riittää.

 

Par aikaa on meneillään Mikkelin ja Juvan välinen 40 kilometrin tietyö. Seuraavaksi listoilla – 2020- luvulla – on Leppävirran ja Kuopion 5-tien väli, Valtatie 23:n korjaustyön jatko (Varkaus – Viinijärvi) ja Siilinjärvi – Iisalmi- osuus.

 

Järjestykseen ja aikatauluun voi tulla muutos Finnpulpin mahdollisen investoinnin seurauksena. Jos investointi toteutuu, maan hallitus tekee sitä tukevat väylä- ja tieinvestoinnit kuten tapahtui Äänekosken biotuotetehtaan osalta.

 

Onpa maassa mikä hallitus tahansa, päätös Pohjois- Savon tehdasinvestoinnista käynnistää laajahkon infrastruktuuriohjelman myös maakunnassamme.  Yrityshankkeet ja väyläinvestoinnit kulkevat käsi kädessä.

 

Viittasin yhteistyöhön isojen hankkeiden ajamisessa. Se koskee puolueiden yhteistyön lisäksi maakuntien välistä yhteisymmärrystä. Nyt korostuu itäsuomalainen yhteistyö.

 

Kiertämätön tosiasia on, että taloudellisen ja poliittisen vallan painopiste on ollut ja on etelä-, lounais – ja länsi- Suomessa. Se on jättänyt jälkensä kaikessa. Juuri tämän takia Itä-Suomen on tiivistettävä yhteistyötään ja hankittava kumppaneita muualta.

 

Nopea Itärata – Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Savoon ja Karjalaan – on itäsuomalaisten ykköstavoite uuden hallituksen ohjelmassa.

 

Seppo Kääriäinen

Ministeri. Kansanedustaja.