Savon Sanomat, Kutsuvieras 31.3.2019, Maakunnat ja suuret kaupungit

Seppo Julkaisut

 

Maakunta- ja soteuudistuksen kaatuminen tuntuu jo vanhalta asialta, vaikka pääministeri Sipilän eroilmoituksesta on kulunut vasta kolme viikkoa.

 

 

Uudistus oli ehkä liian iso yhdellä kerralla läpivietäväksi. Kaikki tuntuvat olevan tämän selityksen kannalla.  Hanke kaatui kovaan poliittiseen peliin eduskunnassa ja sen ulkopuolella.  Uudistuksella ei ollut riittävästi kannatusta; muut syyt ovat tekosyitä.

 

Puolueet riensivät hetimiten ottamaan kantaa uudistuksen jatkosta.  Monet ovat kuitenkin haikailleet ”leveämpien hartioiden” perään.

 

Kokoomusjohtaja Petteri Orpo ilmoitti puolueensa palaavan takaisin ”kuntapohjalle”. Orpon uudessa linjoituksessa on samoja säveliä kuin suurimmilla kaupungeilla. Sd-johtaja Rinne on viime päivinä viittaillut myös suuriin kaupunkeihin.

 

Maakunnissa ajetaan nyt alas sote-ja maakuntahallinnon valmisteluorganisaatioita valtiovarainministeriön määräysten mukaisesti.

 

On väärin antaa sellaista kuvaa, että maakunta- ja soteuudistuksen valmistelutyö meni pääministerin 8.3. eroilmoituksen myötä hukkaan. Eduskunta ei päässyt maaliin asti, mutta maakunnissa on tehty valtava määrä hyödyllistä työtä.

 

Pohjois-Savon valmistelutyö eteni jo niin pitkälle, että maakunta-ja soteuudistus oli valmis käytäntöön vietäväksi heti lainsäädännön valmistumisen jälkeen.

 

Oppia ja kokemusta niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin kertyi rutkasti. Lapsiperheiden, työikäisten ja ikääntyneiden palvelumallit hiottiin maakunnassamme valmiiksi.

 

Valmistelutyön aikaansaannoksia voi käyttää aikanaan hyväksi, onpa uusi uudistusyritys millainen tahansa.  Uusi hallitus ja eduskunta joutuvat aikanaan pohtimaan tarkkaan, onko soteuudistusta viisasta kuljettaa alueilla ilman loppuun saakka päätettyä lainsäädäntöpohjaa. Portaittain eteneminen voi olla tarkoituksenmukaisinta.

 

Kansanvaltainen monialainen maakuntahallinto tyssääntyi. Pohjois- Savon valmistelu sujui tältäkin osin hyvässä yhteisymmärryksessä.  Tavoite oli ja pitäisi olla jatkossakin täyden palvelun yliopistollinen maakunta.

 

Nyt ollaan uudessa tilanteessa. On iso riski siitä, että ministeriöiden ja keskusvirastojen ohjaus alueellisissa kysymyksissä kiristyy ja alueiden oma päätösvalta vastaavasti kapenee. Samaan suuntaan vie myös ”voimakaksikon” Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren ja Tampereen pormestarin Lauri Lylyn yhdessä johtama suurten ” C 6 – kaupunkien” toiminta, jos siitä tulee myös uuden hallituksen linja. Asia on uuden hallituksen käsissä.

 

Valtakunnallisen keskittymissuuntauksen rinnalla ei pidä ummistaa silmiä maakuntien sisäisiltä keskittymispaineilta. Kansanedustajat tukevat tietenkin keskuskaupungin tärkeitä hankkeita.

 

Jokaisessa maakunnassa on myös vahvoja seutukaupunkeja, joiden yritykset pitävät yllä koko maakunnan elinvoimaa. Niissä muodostuu ainakin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta.

 

Seutukaupungeissa on metalli-, teknologia- ja biotuoteteollisuutta, liikenteen solmukohtia, kaupan ja koulutuksen keskittymiä, satamia ja energian tuotantoa. Moni yritys suuntautuu vientiin.

 

Maakunnassamme on paikallaan korostaa vahvan maa -ja metsätalouden ja siihen perustuvan jalostuksen, kaupan ja kuljetuksen laajaa merkitystä.

 

Myös Pohjois- Savoa on katsottava kokonaisuutena niin kuin Suomeakin.

 

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen vastuulla on polkaista maakunta- ja soteuudistus liikkeelle. Tärkeintä on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus tasavertaisesti eri puolilla maakuntaa. Lääkäriin on päästävä ilman pitkää jonotusta.

 

On tärkeää, että uuden hallituksen uusi soteyritys nojaisi mahdollisimman laajaan poliittiseen parlamentaariseen pohjaan.

 

Uuden hallituksen muodostamisessa ei kannata vitkastella.

 

Seppo Kääriäinen

Ministeri.

Kansanedustaja